torstai 8. syyskuuta 2011

Kuljin itseltäni hukkaan

Pitkään kyljessäni kyhjännyt flunssapöpö innostui saadessaan seurakseen jomottavan päänsäryn. Yhdessä kampittivat minut. Selättivät mitään selittämättä. Pyristelin vastaan, pinnistelin ja ponnistelin. Kiitin jokaisesta paremmanolon hetkestä. Vaan näin tässä kävi. Ilonkin eilen löysin hetkeksi. Sain ainakin vilkutella omat opinpolun tallaajat matkoilleen. Itse lojuin tyynyjen ja vällyjen seurana, vaan mieli ei osannutkaan asettua lepotilaan. Se tempoi työn parissa ja siellä olevien alkutaipaleen matkaajien luona. Huoli kasvoi suuren sammalmättään kokoiseksi.
Olin tyhjennetty. Ilo hipsi tiehensä. Levollisuudesta näin enää helman heilahduksen sen matkatessa loitommas. Ryytynyt. Levoton. Huoli heitti varjonsa ylleni. Mihin hukkasin itseni? Missä piilottelee se hetkeentarraaja, joka helposti nappaa ilon hipun kovinkin pienestä?! Tuokion verran tunsin olevani onnettomasti ojanpenkalla päätösteni kanssa. Särky tahdittaa tätäkin hetkeä. Se muistuttaa jyskyttämällä ohimoissa. Se riistää ja riipii sotkemalla sydämeni sykkeen. Tyhjyyteeni tahdon asetella toivon. Ladon sinne valoisuuden ja levollisuuden. Vierelleen nakkaan huolettomuuden. Kutsun  joukkoon lujan luottamuksen ja hellän huolenpidon. Tutut turvantuojat. Käännän itseni näkemään niin kuin hyvä on. Ja huomiseeni kannan pilvitaivaalta itselleen tilan siepanneet auringon syyssäteet.
Ehkäpä tarvitsin tämän ravistelun. En voi valita päivieni määrää, en liioin niihin asettuvaa kuormaa. Mutta voin taas uusin askelin kulkea omaa opinpolkuani tässä elämäkseni muovatussa ja tarkoin suunnitellussa. Hyväksyä. Avata silmäni näkemään tärkeimmän. Tässä ja nyt. Ottaa vastaan ja luoda  kiitoskatseen vastoinkäymisenkin hetkellä. Vilkuilen aikaa. Tässä olemiseni ei ole helppoa. Huomaan miettiväni, onnistuiko kirjastoretki? Löytyikö vihkopino? Edettiinkö sopivasti? Voi, minua!
Ystäväni tärkeät sanat soivat saviastiassani. Tänään sytytän iltaani hiljaisuuden. Lepään ja vahvistun. Huomenna kaikki on jo paremmin.

17 kommenttia:

  1. Kiitos kommentistasi. Olen nyt huojentunut, näyttää, että kaikki on tavoitettu.
    Huh-huh.

    VastaaPoista
  2. Voi kurja, minkä kivun olet kumppaniksi saanut! Toivottavasti pian toivut tähän hetkeen, parempaan päivään. Tunnet taas ilon pisaroiden tanssin elämääsi valaisemassa ja saat heittää kivut ja säryt pois.
    Minullakin eilinen surun matalapine meinasi jo ihan masentaa. mutta tänään on taas kaikki toisin, työn iloa saan tuntea raskaan mielen jälkeen.
    Koita parantua pian ja kuitenkin, sairasta rauhassa kipu loppuun asti.

    VastaaPoista
  3. Voi kurjuutta ja kipua, hus pois pian sellaiset ja parempi olo tilalle!

    Tähän pirttiin hipsii kuin varkain flunssanpöpönen, tarrautui eilen minunkin kurkkuuni kovin ottein eikä tahdo otettaan hellittää.
    Totesin, että tulkoon sitten nyt jos kerran on tullakseen - saanpahan viikonlopun tainnuttaa sitä rauhassa, ensi viikolla ei olisi mahdollista...

    Parempaa oloa sinullekin toivon, hyvän mielen hymyjä ja halituksia heitän myös matkaan! ♥

    VastaaPoista
  4. Voi miten ikävää, että olet kipeä♥.

    Pääsärky on tosi ikävää...tiedän sen paremmin, kuin hyvin, migreeni potilaana.

    Ihanan kirjoituksen olet jaksanut meille kirjoittaa sairaanakin.♥

    Pikaista paranemista.♥

    VastaaPoista
  5. Voi sinua pientä! Pikaista paranemista sinulle toivon...
    Minä vuosia kärsin huonosta omasta tunnosta kun olin kipeä, ja tunsin itseni vielä kipeämmäksi.Nyt uskallan jo hellittää....ja tällä hetkellä kun olen kipeä, nautin siitä kun saan vaan olla!
    Voimia sinulle, sinä suloisista suloisin <3

    VastaaPoista
  6. Hyvin aseteltu tuo sivustavedettävä ikkunan eteen. Isot ikkunat ovat iso ilo.

    Minulta kuoli juuri ystävä syöpään. Sinulla on flunssa. Kaikki on rankkaa tai sitten ei. riippuu siitä, mihin vertaa. Pitkä puhelu eilen nuorehkon lesken kanssa, jolla oli syntymäpäivänsä täynnä surua.

    Paranemisiin!

    VastaaPoista
  7. Pieni lintu,
    kiitos. Sinun luoksesi myös iloa ja valoisuutta!

    Sirkku,
    huokaistaan yhdessä. Ja keksitään toinen keino auttaa. Tarkoitit hyvää♥

    Mummeli,
    migreeni on kelju kaveri. Laittoi minutkin ihan ruikuttamaan:)Elämään kuuluvat korkea- ja matalapaineet. Niiden hyväksymistä opettelen. Voi hyvin!

    Enkelin käsityöt,
    kiitos♥

    MAri,
    kiittelen lämpimästi sanoistasi.PArempaa oloa meille kummallekin! Huomaan etten olisi millään halunnut nyt tulla kipeäksi. Toisaalta on hyvä pysähtyä ja voimaantua. Fyysisesti sekä henkisestikin.
    Iloa ja lempeyttä luoksesi!

    Irmastiina,
    kiitos♥ Hiljalleen eteenpäin. Onneksi on särkylääkkeet. Huoh.
    Halaus luoksesi!

    Kirsikka,
    sanasi olivat kui lämmin syli viluiselle♥Kiitos.

    Leena,
    avasit sydämeni ruosteisia saranoita. Kiitos. Kävin juttelemassa runoblogiisi sinulle lisää.
    VAnha sohva on lempparipaikkani suuren ikkunan edessä.
    Voimaa kestää yli vaikean ja tuskan sinulle ja kaipauksen ja surun murtamalle ystävällesi. Olen niin kovin häpeissäni, että valittelin omaa kurjuuttani, joka ei oikeasti ole mitään todellisen tragedian rinnalla. Olen kovin koittanut napsia ilon ja valon säikeitä, mutta tänään synkistelin. Vierelläsi olevan rinnalla se on kohtuuttomuutta.
    VAhvistava halaus luoksesi. Ja kiitos sanoistasi.

    VastaaPoista
  8. Paranemista! Yritähän unohtaa työkuviot ja parannella itsesi. Sitten taas uusin voimin arkeen :)

    VastaaPoista
  9. Minuakin tuo flunssapöp on yrittänyt nujertaa, onnistumatta..
    tosin monena aamuna kurkkuni on ollut outo..
    olen naukkaillut pilkun exrastrong c-vit. poskeeni , ehkä ne ovat auttaneet.

    Sinulle ihana tinttarus paljon valoa, energiaa, puhtaita ajatuksia.
    Ihanan tyylikäs sinun uusi lookisi täällä. Tykkään tuosta taustavärista paljon ja valkoiset kirjaimet ovat viehättäviä=9
    halauksia ja paranemisia..

    VastaaPoista
  10. Huomenna kaikki on jo paremmin.

    Tuntui hyvältä lukea näitä. Vietin itsekin eilen migreenipäivää (ja tänään taidan jatkaa...).
    Lääkityksien sun muiden miettimisen ohella mietin suostumista. "En voi valita päivieni määrään, enkä liioin niihin asettuvaa kuormaa." Minä kuulen tässä suostumista myös ikävään, joka sitten suostumisen myötä on ainakin hieman vähemmän raastavaa.

    Minä lähden tänään töihin ja yritän muistaa, että pääkopan ravistelun jälkeen etenkin: saa olla kesken ja vajavainen ja tehdän levossa sen verran, mihin on sille päivälle voimia annettu...

    Hyvää vointia sinulle tänään.

    Marikki

    VastaaPoista
  11. Peppi,
    tänään tuo oli osallani jo totta, osasin jättää murehtimisen töistä. Ja lepäsin särkyä tiehensä.
    Kiitos sanoistasi!

    MArikki,
    sanoit viisaasti. Suostumista pitää opetella. Ikäväkin hioutuu, kun ei liikoja pyristele vastaan.
    Toivottavasti sinun päiväsi oli sinulle lempeä!

    VastaaPoista
  12. Hanne,
    kiitos kehuista:)
    Sinä suloinen!
    Ja kiitos postipojan tuomisesta. Ihana♥

    VastaaPoista
  13. Vastavierailulle tulin... ja toivotan pikaista paranemista sulle!!!
    Toivotaan, että viikonlopusta tulee paljon parempi :)

    VastaaPoista
  14. seuraava kommenttini löytyy nyt seimen äärelle blogistasi:
    "Kiitos kaunis sanoistasi blogiini. Jatka ihmeessä tätä blogia! Kaipaan sellaista joulun tunnelmaa joka ei koostu kauhean kalliista lahjoista (on tarpeeksi niitä i podin esittelijöitä). Joulun perimmäinen aito sanoma rauhoittaa ja antaa anteeksi joulun paineiden alla. Joulu on muutakin kuin suorittamista. Siispä uusia päivityksiä seimen äärelle, kiitos :)

    TV:Sanna-Pauliina" :) Ihan vaan tiedoksi jos et siellä niin useasti piipahda.

    VastaaPoista
  15. Paranemisia siullekin ja ilon tuulahduksia!! ♥

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥