Vuosi 2009 on jo ovella.....

Mitä antoi
kulunut vuosi?
Mitä tuo mukanaan
uusi?

Sain monta pientä asiaa , joista kiittää.
Monta solmua, jotka aukaista.
Itkuja itkettäväksi, hymyjä helmeiltäviksi.
Sanoja sanottavaksi.
Polkuja kuljettavaksi.

Toivon uusia iloja iloittavaksi.
Uusia teitä tallattavaksi.
Voimia jaettavaksi.

Muistoina talletan sydämeeni
eiliset.....
Avaan sydämeni
vastaanottamaan, mitä annettavana on....
sellaisena kuin Luoja suo.



Toivon meidän kaikkien,
sinun sekä minun
pian alkavaan
vuoteen
2009
iloa,
onnea,
rakkautta.
Lähelläoloa,
jaksamista,
välittämistä.
Kiitollisuutta,
armeliaisuutta,
toivoa,
terveyttä.
Uskoa.

Aaton tunnelmista................

Pähkinänkuoressa muutama muisto .......

Aamusella jännitystä, lapset heräilivät kukon juuri lauleltua
(siis jos sellainen pirtissämme asustaisi)
kukko siis:)

Iskäläinen ihana meni sytyttelemään tulta kotaan.
Riisipuuro maittoi
ja
mantelin saanut sai laulaa....
Kahvikin maistui paljon normaalia makoisammalta tulen rätistellessä
omaa musiikkiaan
hiljainen luonto ympärillämme.

LApset päättivät jäädä jännittämään,
näkyyko iskä ja äiskä telkussa...
No, ei.....
Suukko Turun joulurauhan julistuksen päälle ihmispaljoudessa
ja takaisin kotiinpäin
mieli rauhoittuneena
ja juhlan tuntu käsin kosketeltavana.

Koti oli saanut juhla-asun ylleen
jo edellisten päivien aikana.

Joulusauna.
Isovanhemmat.
Joulupukki.
Lahjat.
Laulut.
Ähkyläinen vatsan seutuvilla.

Joulupäivän aamuna
joulukirkko.
Syvä rauha ja hiljaisuus
hellivät sielua
tohinan jälkeen.

RAUHAISAA ENSIMMÄISEN "ARJEN" AATTOILTAA...

Kuuntelehan....

Lämmin jouluntoivotus.....

Helmeilyä hymysuun
tunteita lämmön ja rakkauden
supatusta tonttusten
riemua lasten ja aikuisten

lähelläoloa,välittämistä
joutenoloa
nauttimista

hiljentymistä
pysähtymistä
seimen äärelle kulkemista

kaikkea ihanaa
kaikille teille ihanille
<3

toivottelen
täältä.

Pieniä suuria sanoja.............

Jouluun on enää muutamia tontun askeleita. Joulun taika kutkuttaa jo kantapäissä. Kuiskuttaa korvan takana. Tuoksuttelee tuntumassa. Muistuttaa hiljentymisestä.

Minusta on ihania pienet arvokkaat hetket. Niitä haluaisin tallettaa taskuuni. Sieltä sujauttaa suuhun toisille kerrottavaksi. Yhteisesti kiiteltäviksi.
Yksi tällainen hetki osui kohdalleni eilen töissä. Pieni tyttö ekaluokalta tuli luokseni ja sanoi:
"Eikös niin, että jouluna kaikki saavat semmoisen lahjan, että saadaan olla turvassa, ihan niinkuin istuttaisiin kaikki Jeesuksen sylissä". Silmänurkkaani hiipi kimmaltava kyynel, jonka hymysuin hieraisin kämmenselkääni. Voiko tuota ihanamminkaan sanoa?! Niin. Siitä lahjasta kunpa vain muistaisimme kiittää tänäkin jouluna! (klikkaahan tuota seimen lasta....ja nauti hetki kauniista musiikista.....)

Lämmin kiitos tunnustuksesta x2

Kiitos iloisesta yllätyksestä. Lämpöinen joulunodotusmieli sai lisäripauksen kuin pienen enkelinsiivensipaisun.....Tunnustus lennähti ilokseni Haapioahosta Hannalta sekä OmaKotiOnneni-blogin Heidiltä. Molemmille voisin sujauttaa samaisen tunnustuksen, mutta laitetaanpa ilo kiertämään.....
Paljon paljon paljon on täällä ihania blogeja, joten tehtävä ei suinkaan ole helppo.....
Tällä kertaa haluan muistaa
<3Katinkaista Essuntaskussaan- sieltä saan aina visiitilläni paljon ajateltavaa,
ihmeteltävää ja sielulleni ammennettavaa
<3Saria puutarhassaan- sieltä kipaisen kurkkimassa ohjaksia kukkien elossapitämiseksi
<3Elsaa- kaikista ihanan mielenkiintoisista jutuistasi kauniine kuvineen saan iloa päivääni
<3kotiopettajatar Magia- riemulla hänet hiljan löysin , sinne kipitän kurkistelemaan ja nyökytellen asioista samoin aattelemaan
<3Mimosamammaa talossaan metsän reunassa- lämpöisiä tunteita ja tunnelmia sieltä taskuuni sujautan
<3Pikku-pihlajaa- sinun blogistasi syttyi uskallukseni kaivaa ompelukoneeni esiin kaapin pohjalta:)

Seitsemännen tunnustuksen jaan kaikille teille ihanille, joiden luona piipahtelen ja jotka vastavieraisille luokseni kerkeätte.......................

Syttyköön joulumieli kuin tänään kolmas kynttilä kaikkien teidän sydämissänne<3


Hui.....onnistuin linkittämään Pikku-pihlajan ja kotiopettajattaren, mutta muut linkit eivät tunnukaan toimivan:(

SUURIA TUNTEITA.....

Flunssa alkaa hellittää tiukan otteensa minusta. Lukuisia mukillisia kuumaa glögiä terästettynä Carmolis-tipoilla. Luontaistuotekaupan ystävällisen tädin suosittelemia "ihmekapseleita". Suklaata kurjaan mielialaan. Tunnelmamusiikkia stressin lievitykseen (MichaelW. Smith:in uusi joululevy.....<3)....... Eilisiltana sitten työn merkeissä lasten joulujuhlaa.....

Lapset esittivät kauniin joulukuvaelman.....Ave Maria soi rauhaisana taustalla.....Joosef ja Maria ihmettelivät sitä kirkkainta tähteä......paimenet riensivät seimen ääreen ja polvistuivat rukoukseen.....enkelten ihana joukko kulki kuin valkeuden tuoden.....lapsosetkin lyhtyineen kulkivat joulun lapsen luo......
Lasten laulu ylsi korkeuksiin..............Moni äiti, isäkin liikutuksen kyyneleet silmissään kiitti kauniista juhlastamme. Itse sain joulumielen sydämeeni. Kiitos.

Nyt saa meille tulla.
Kilistellä tiukusella.
Supattaa suuria sanoja saunan ikkunalla.
Hipsutella huopatossuin, villasukin.
Kutitella, kuiskutella.

Suloista rauhaa.
Kirkkaimman tähden loistetta.
Tuiketta lasten silmiin.
Iloa isoa.
Lämmintä lähelläoloa.
Sitä saa meille tuoda.

Tule, joulu kultainen.

VIRUStorjunta petti!!

Ensimmäinen työviikko takana piiiiiitkän polviloman jälkeen. Kiitoksen aihetta löysin paljon: Kiitos siitä, että saa tehdä työtä, jossa oma sydän on täysillä mukana!! Nautin tästä viikosta todella paljon!! Lapset ovat ihana työmaa<3

MUTTA: oltuani viikkoja "eristettynä" oman huushollin turvaisassa huomassa, yllättivät kaikki eteläsuomalaiset pikkuflunssavirukset minut totaalisen salakavalasti!!!Atshii!! Siinä sortui niin palomuurit kuin muutkin virustorjuntaohjelmat! Olin lyöty. Nyt aivastellen ja niiskutellen juhlistan lämpimän ja kotoisan takkatulen loimussa, kynttilöitä sytytellen ja kuumaa glögiä siemaillen rakkaan, armaan maamme suurta juhlapäivää! Onnea isänmaa!! Ja kiitos.VIIMEvuotisen piparikirkon tunnelmissa toivottelen kaikille juhlavaa ja tunnelmarikasta ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ
<3

Odottelua................

HUH. Kirjoitin niin tulisen tunteen vallassa, että luettuani kirjoittamani, näin parhaaksi painaa DELETEä. Mikäs se Riihipirtin emäntää sitten niin kuumentaa?!

Elelemme adventin, rauhoittumisen, odottamisen aikaa. Suuri juhla on lähellä. Ja mitä tästä tietävät pienet ja suuretkaan.....
Miksi kaikilla on kiire, kiire, kiire..........
Miksi kaikki vain tietävät, mitä haluavat, haluavat,haluavat..........
Miksi minullakin taas on stressi, stressi, stressi...........EIKÄ! Minä haluan, että lapseni oppivat muistamaan joulun ajasta sen suuren lahjan, jonka saimme ensimmäisenä jouluna. Se, mitä meille annettiin, on jotain paljon suurempaa ja tärkeämpää.....
Jospa siis edes pienen hetken pysähtyisimme, rauhoittaisimme mielemme seimen äärelle.

Lähde, etsi seimen lasta,

jätä kaikki muu.
hämäryyden keskelle
jo ihme avautuu.

Seimen lapsi katseessansa
kantaa valoa.
Lapsen katse hipaista
voi joka taloa.

Lapsi asuu sydämessä.
Hän ei seimeen jää.
Milloinkaan et enää kulje
ilman ystävää.

(A-M.Kaskinen)