lauantai 21. tammikuuta 2012

Lumilauantai

 Lumilauantain aamulepoon ei ollut tänään lupaa. Herätyskellon vaativa soitto katkaisi unikuvieni lempeän kulun. Uutta ammentamaan oli määrä kulkea osaksi kollegojen rivistöä.  Koulutus on se  sana, jolla tämä päivä oli otsikoitu allakkani sivulla. Pakollinen sellainen.  Minä pikemminkin samaistuin oppijoihin, joilla aloillaan olemiseen tarvitaan energiaa enemmän kuin omasta takaa löytyy. Kun ei millään jaksaisi. Maanantaina muistan ymmärtää enemmän:) Liian paljon on liikaa ellei välillä pääse liikkeelle. Vapaalle naurullekin on löydyttävä sija. Ajatusten vuolaaseen vaihtoon tila. Konkreetisti minuun tarttui vain vatsanseudulle hyvän ruuan ähky. Kiukuttikin pikkuisen.
 Kotiin saapuillessa oli tarve ahmia ulkoilman kuulasta kosketusta. Lumimaailman kauneuden kaipuutani sammutin astumalla läpi lumotun maiseman. Taivas raotti värejään. Hiutaleiden sijaan sain monenmonta lumisuukkosta. Oksistot vilkuttivat lumikätösin. Hymysin ympärilleni. Saunan lämmön odotellessa syliinsä, astuin monta lumilauantain askelta, jotka avasivat eteeni menetetyn aamun tilalle hyvää. Raukeus raotti silmiään. Neito leipoo nyt pullaa ja sämpylöitä lohduksi. Kun en jaksanut lupautua kuljettamaan enää iltamyöhäisellä. Iltaansa. Keittiöstä kuuluu siskosten supina ja laulelu. Munakkaankin lupailivat vielä laitaa muhimaan. Tuoksujen tulva tuntuu tarttuvan hymyksi suupieliin.
 Omille oksilleni odotan huomisen aamun leppeää sadetta. Lumivalkeaa ja rakkauden koskettamaa. Huoli ja pelko ovat olleet läsnä päivissäni. Hälvenevät hiljalleen. Lähelle löytyy lohtu ja lupaus huolenpidostansa. Siipiensä suojassa on lupa levätä. Tarvitsen huomiseeni lähellesi pääsyä.
 Ilta asettui peittelemään päivää päätökseensä. Usva piirtyi pehmeäksi huokaukseksi ja sai haukkomaan henkeä. Tyyneys takertui hihansuuhun ja toiveikkuus takin liepeeseen. Kallistan poskeni kämmenen hyväiltäväksi. Hyväksihän tämä kääntyi. Lumilauantai, jossa ojensin rakkaalle synttärilahjan kuukauden etuajassa. Niin innoissani olin löytämästäni. Löytyy se levollisuuskin. Sunnuntain sanat saakoon sijan sisimmästäni. Hoitakoon osaltansa.
Ei tämä lumilauantai ihan tyhjyyden täyttämä ollutkaan. Täynnä pientä hyvää.

5 kommenttia:

  1. Pientä hyvää on minullekkin tämä, kaunis talvipäivä tuonut.
    On ollut hyvä päivä.
    Siitä muistan illalla kiittää.♥

    Oikein ihanaa lauantai-iltaa ja huomista päivää sinulle ystäväni.♥

    VastaaPoista
  2. Hyvä ja ihana harmaa-valkoinen päivä meilläkin! Pulppiva ilo, yhteinen kävelyhetki, yhdessäolo...lauantai!!!
    Hyvää pyhää!

    VastaaPoista
  3. Kauniita kuvia, täälläpäin ilma oli hyvin samanlainen sumuineen. Pienista hyvistä asoista se päivä usein syntyy. Oikein mukavaa sunnuntai päivää sinulle :)

    VastaaPoista
  4. Päivissä on aina pientä hyvää kun vain aina huomaisi nuo asiat <3

    VastaaPoista
  5. Kiitos teille piipahduksista täällä luonani!
    Suloista sunnuntaita jokaiselle♥

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥