Loman kainaloisena

Loma otti syliinsä. Asettauduin sen lempeyteen. Päätän nauttia jokaisesta hetkestä vaatimatta muuta. Ripustin oppijalta saadun kukan keinahtelemaan päivänvalon kosketettavaksi. Vielä tuokion soi sisimmässä lasten laulama....se oli onnellinen lapsuus. Omilleni haluan jakaa pieniä asioita kesäänsä, joissa asustaa onni. Metsämansikat, leppäkertun pilkut, kukkaseppeleet, käpylehmät, kaarnaveneet. Mitä muistan lapsuuteni kesistä, sitä tahdon ammentaa tähän juuri alkaneeseen. Pientä  tavallisuutta, joka aikanaan pukeutuu juhla-asuun muistojen joukossa.

Vehreyden helmat keinahtelevat ympärillä. Kielojen huumaava tuoksu parfyyminä talven vaalentamalla iholla. Varpaita suukottaa vastaleikatun nurmen kostea pehmeä. Tyttösen nukkeleikit lumoavat ja kuljettavat maailmaan ,jossa kiire ja pakko ovat tipotiessään.Tänään astuin kesäaskeleita. Tien vierellä valkeana pitsinä hennot koiranputkien kukkavarret. Tiukasti pallona kesätuulessa voikukkien idut. Ohitseni hölkkäävä vanhus ystävällisen hymynsä kanssa. Omat jalat kestävät vain kävellen reippailun. pellon pientareelta kiertyy esiin raidallinen kissanhäntä. Ehdin huomata paljon, sillä päätin, että tämä kesä jakaa osalleni paljon. Antamatta silti mitään ylenmäärin.

Kotipiennar toivottaa tervetulleeksi minut ja tyttösen, joka jalkapallosta punaisin poskin pyytää iltaansa raparperikiisselin. Saunassa lämpenee myös sydämeni. Pienestä ikkunasta kurkkii terassin pöydällä kimppu tien varrelta poimittua kauneutta. Anopin 80v-juhlaan lupasin paljon kesäkaunista. Kunhan aurinko jaksaisi jakaa valoaan vielä lauantaihin. Kalenteriin ilmaantuu sanoja, lupauksia. Otan ne yksi kerrallaan lähelleni, jotta vältyn pakolta ja kiireeltä. Lasten kinastelu illassa talttui yhteisesti nautitulla aterialla. Nyt uinuvat lapsenuntaan aitan hämärässä. Lintujen iltalaulu soi yhtä kirkkaasti kuin eilisessä.

Joskus kaikki avautuu kun uskaltaa toivoa. Esikoiselleni sanoin tänään: uskalla kuunnella sisimpäsi toiveita. Tyttönen leiriltään soitti ja kertoi saaneensa jotain erityistä osalleen. Kuultujen huokausten täyttymistä, tiedän. Olen kiitoksen sanoista kylläinen. Onnellinen monesta saamastani. Uskallan luottaen odottaa erityistä kesää tästä tuikitavallisesta.

Terassin iltalämmössä meitä viihdyttää uuden kesäradion suloiset sävelet. Minusta tuntuu kuin tyyneen tuulisi hiukan. KEsätuulessa soi lupaus hyvästä. TAhdon kaikellani luottaa hyvään. Lasken iltataivaan sineen muutaman huokauksen.

Vierellämme iloitsee yksi ihmeissään siitä, miten yhtäkkiä jokaisessa päivässä kotoilee joku.

Kiitän ja riemuitsen nyt tämän päiväni iloista. Huomiselle riittää omansa. JA kun huoli tai tummuus saa taivaalle pilviverhon, tiedän kaikki tämä on silti siellä. Aina se kuitenkin on. Hyvyys. Luottamus. RAkkauden syli.