Kirjoitan sydämelleni laskeutuneita ajatelmia. Napsin kuvia ja sujautan joukkoon. Blogini on aikojen saattelemana muuttanut muotoaan omanlaisekseen. Nyt se tuntuu olevan niinkuin tarkoitettu on. Ei sattuman kautta, ei väkisin väännettynä. Sen teksteissä kulkee vierellä elämäni kanssakulkija. Mieltä lämmittää huomata, että löytyy ihmisiä, joille sanani avaavat tuokioita , joissa istuu hyvyys.
Aamunkukka sekä Maria ilahduttivat niin suloisilla tunnustuksilla♥ Kylkiäisenä tuli kumpaisestakin haaste julkaista kolme vanhaa kuvaa, joita blogiin ei ole aiemmin laitettu. Vilautan neljästäni kolmea.
Juuri tänään koen suuresti helpotusta ja huojentuneisuutta pienimpämme toipumisesta. Hiljalleen jaksaa jo taas. Eilen illalla sanoi: jalkani tuntuvat kovin heikoilta. TAuti oli raju ja vei voimat. Äidin ja isän sydämemme herkistyivät, kun tuo suloisuus jaksoi pitkin yötä kuiskata : kiitos, kun sai puhtaan oksennusvadin eteensä. Tänään ehkä uskaltaudumme jo hetkeksi ulos aurinkohoitoon!
TAitavainen, oppivainen. Herkkä, isosti tuntevainen. HAlaa ja rakastaa lämpimin sydämin. Kysymystensä edessä herkistyn. Pohtivainen, nauravainen. Laulullaan sulattaa suurenkin! Äidin tunteiden paras tulkki:)
Tulisielu, pippurinen on isosiskonsa. Tahdonlujuudestaan ja uskalluksestaan riittäisi annettavaksi asti. Miettii, pohtii, tuumailee. Apu korvaamaton kotosalla! Elämän isojen ihmeiden äärelle hetkeksi hiljenee. Empii ja ihmettelee. Hymynsä taakse kätkeytyy äärettömyys.
Oman polun kulkija on veljeksistä pienempi. Loikkii, pomppii, juoksee, pelaa, nauraa, vimmastuu, keksii, oivaltaa, vipeltää, viilettää. Elämäänsä askeltaa jalat irti maasta! Huolettomuudestaan ottaisin osan itseeni, jos voisin. Sinne ja tänne rohkeasti. Silti illan tullen löytää syliin.
Vielä ei tarkene paljain varpain tässä keväässä. Silti vuokkojen valkeat lammet kutsuvat vierelleen. Eilen iltasella kuljin niiden kauneudessa ja kiitin Taivaan Isää. Monesta.
Sun blogi on mulle hartauskirja.
VastaaPoistaSirkku♥
VastaaPoistakyynelin kostutettu kiitos sinulle sanoistasi. Lämpö läikähtää sydämellä. On hyvä tietää, että sanoillani voin jotakin toiselle antaa. Tänään katsoin pihakoivujen latvuksiin ja iloitsin vihreydestä niissä! Iloa ja kepeää kevätvaloa luoksesi!
Mitä muuta voisin sanoa, kuin mitä Sirkku on sanonut.... olen joskus ajatellutkin, että jos kirjana kirjoituksesi ilmestyisivät, olisin ensimmäisenä jonossa sitä ostamassa...
VastaaPoistaihania urheilullisia kuvai, nautin!!
VastaaPoistatosi upea pituushyppy, korkea lento, hieno ponnistus..
Käsiseisonta on nautinto, kun sen osaa ja tässä kuvassa näyttää hyvältä..
ihania urheilullisia ovat lapsesi..
Sirkku sen sanoi sanoiksi;-) tämä postaus oli paitsi kaunis haastevastaus myös äidin lahja lapsilleen, niin kauniisti heistä kirjoitit. Ihan kuin sellaiseen ystäväni-kirjaan, tai muistokirjaan mikä omassa lapsuudessani oli jokaisella!
VastaaPoistaHyvää alkanutta kevättä, pääsiäisestä vappuun tässä ollaan jo riennetty. Toivottavasti aurinko saa taas pian helliä meitä kaikkia, siunattua viikonloppua!
Kirjoituksistasi saa aina niin suurta rauhallisuuden tunnetta. ♥
VastaaPoistaKiitettävää kyllä riittää. :)
Onnittelut tunnustuksista!
VastaaPoistaOsaat niin kauniisti kirjoittaa!
Toit kesän lähemmäksi lastesi kuvien välityksellä.
Iloista vappua sinulle!
Surullista, että tauti jyllää siellä teillä.
VastaaPoistaToivon pikaista paranemista ja että sinä säästyisit taudilta.
Olen iloinen kun otit lahjani vastaan!Ja kiitos suloisita elämänmakuisista kuvistasi ja siitä mitä kerroit rakkaistasi.
VastaaPoistaToivon toukokuullesi monia ihania hetkiä♥