lauantai 16. heinäkuuta 2011

Elämän helmat hulmahtelevat askeliemme tahtiin

 Tavallinen päivä toisen samanmoisen jatkona. Täynnä hetkiä, joissa on ollut mukava viipyä. Niiden lomaan elämän salamointeja, joiden ymmärrän tähän kuuluvan, vaikka hetkittäin voimille ottavatkin. Öinen sateen konsertti läpi unikuvien. Sen rumpusooloa ihastelin yön hiljaisina tunteina. Uljas hetki. Koitanpa kääntää nämä päivän elosalamat isomman tyttösen kanssakin. Ovat tahdonvoiman konserttoja, nuoruuden soolosoitantoja. Huokaisen. Puolipilvinen taivas. Siinäkin voi nähdä poutasään puutteen tai pilvettömyyden jo melkein läsnä. Miten katson ja näen, siten elämä antaa ja ottaa.  Helmat heilahtavat asleleitteni tahtiin.
 Viime päivinä olen iloinnut ystävyydestä. Olen ehtinyt istahtaa useamman tärkeän lähellä. Jokainen omanlaisensa ja minulle niin läheisiä kaikki. Ilojen ja huolien polkuja pitkin askellamme. Jaamme ajatuksia astutuista askeleista. Tasaisen tienkin varrelle ilmaantuu kuoppia, sateen synnyttämiä. Niihin sataneet pisarat kuin kyyneleitä. Jotkut riemunpisaroita, toiset murtuneen mielen vuodattamia. "Jatkuva auringonpaiste synnyttää erämaan." Tästä ajatuksesta voimaannuin. KAsvu kaipaa pilvipäiviä sadetta antamaan. Elämän rankkasadekuuroja ja salamoita avaamaan jälkeensä sinen, jonka syleilyyn on hyvä uinahtaa. Kepeitä kesäsateita, joiden tahtiin voi tanssia ja laulaa.
 Kesäkin on ottanut askeleitaan. Kulkenut ja kuljettanut kerallaan. Antanut ja ottanut. Vienyt ihmeiden äärelle ja jakanut tavallisuuden turvaa. Riihipirtin väki on nauttinut suven suloisuudesta ilman kommervenkkejä. Uimametrejä rakkaalla ja lapsosilla takanaan jo hirmuiset määrät. Minulla muutama:) Luonnon helmassa heilahdettuja hetkiä mittaamattomasti. Erityisiä tuokioita kiitollisuuteen kiedottu. Tärkeitä ihmisiä, istuttuja iltoja, kuljettuja polkuja. PAljon pikkuruista hyvää taskuihin taputeltu. Poimittu. Mustikkalitroja. Lastenteatteria. Kirpputoreja. Kanttarelleja. Ilta-auringon iloja. Riemua. KAipuutakin. VAihtuvia tuulien teitä.
En saa kylläkseni pihapiirin kauneudesta. Pysähdyn ihmettelemään hentoa heinänvartta. Sen sinnikkyyttä rivakan kesätuulen otteessa. Sen herkkyyttä aamuauringon kehrässä. Koen suurta kiitollisuutta Luojaani kohtaan. Sen jakama kauneus puhuu ympärilläni. KAtselen taivaan kattoon. Öinen tummuus on kutsunut luokseen pilvilampaat. NE muistuttavat kaitsijasta, joka laskee jokaisen. Olen onnellinen. Tästä kaikesta. Sateesta ja paisteesta.
 Siinä ne ovat. Vierelläni. Silloinkin kun en näe.

9 kommenttia:

  1. Ihana seinä seipäistä... minulla kymmenen seivästä vielä seinään nojailee..., kun en ole keksinyt, tai päättänyt, mitä niillä teen... tuo olisi hyvä idea, mutta vaikka vajamme on pieni ei taida kummenestä seinää riittää...☺

    Viime yönä minäkin sadetta kuuntelin, ihanasti se ikkunan pelteihin rummutta...tykkäsin.

    Kiitos taas tekstistäsi..ja. kiitos kommentista blogiini.
    Suuren ilon tuottavat minulle!

    Lämpimin ajatuksin sinua ajattelen, ystätä kallis.♥♥

    VastaaPoista
  2. En osaa kuin ihailla taitoasi kirjoittaa ajatuksesi niin kauniisti, Sinulla on todellinen lahja!
    Minä voimaannun lukemalla tekstejäsi. Kiitos siitä kuuluu Sinulle. Taas niin ihana kirjoitus :)

    Kaunista kesäiltaa toivottelen täältä :)

    VastaaPoista
  3. Kiitos kauniista kirjoituksestasi. osaat niin kauniisti pukea kaikki kirjoituksiisi, Sinulla on hieno lahja!
    Hyvää kesän jatkoa!

    VastaaPoista
  4. Irmastiina,
    seipäitä saimme edukkaasti (melkein ilmaiseksi kun tämän päivän hintoja kummastelen) paikalliselta maanviljelijältä. Niistä täällä meillä on keksitty kaikenmoista. Tuo liiterin "verhoaminen" seipäin oli kiva keksintö!
    Minusta on niin mukava tietää, että käyt täällä lueskelemassa aatoksiani♥ Voi hyvin! Nautitaan sateen ja paisteen tansseista!

    Linda,
    ♥ Kyynelsilmin kiitän sanoistasi!
    Nämä tekstit taitavat tulla sydämelleni tuolta korkeammalta! Tuntuu mukavalta lukea , että niistä voi joku piipahtavainen voimaantua. Saan siitä varmuuden, etten sulje Riihipirttiä, vaan jatkan kynäilemistäni täällä...
    VAloisa kesäajatus luoksesi!

    Mummeli,
    kiitos sinulle! Sainkin aamutuimaan lukea täältä paljon kauniita sanoja. Nyt on hyvä sulkea kone ja lähteä isää hakemaan juna-asemalta! Voi hyvin ja ole siunattu!

    VastaaPoista
  5. Onni on saada käydä täällä rauhoittumassa.

    VastaaPoista
  6. Kiitollisuutesi tarttui sydämeeni ! Kiitos taivaallisen kauniista ajatuksistasi jotka luot sanoiksi, lohdutukseski meille lukijoillesi.

    VastaaPoista
  7. Hei

    Minä viivyin sanoissasi pitkään. Luin rauhassa ja ammentaen. Olemme saapuneet kotiin reissulta ja piti päästä heti piipahtamaan...
    Ajattelin, että olisikohan meillä mahdollisuus jutustella ja istua teekupposelle runsaan viikon päästä? Silloin on miehellä toinen lomapätkä ja minun olisi mahdollista päästä joko päiväsaikaan tai illalla - ihan miten vaan. Laitan viestiä.
    Kauniita unia toivottelen,
    Anu

    VastaaPoista
  8. Tinttarus, aivan IHANA postaus!<3 KIITOS!
    Niin viisaita sanoja ja niin totta!!

    Toivotan sinulle, ystäväin, auringon kehrää päiviisi ja nautitaan joka hetkestä, mitä Isä suo.

    Halaten, Marge

    VastaaPoista
  9. Ihana kirjoitus. Vanhemmuus ja murrosiän haasteet, kauniisti osasit niistäkin mainita. Esikoisemme on nyt murrosiän kynnyksellä ja toivon, että kaikki menee niin kuin on hyvä.

    Samoista asioista nautitaan täälläkin:)

    Kaunista kesää sinulle♥

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥