maanantai 27. elokuuta 2012

Sanojen vahvistamana hymyilen

Sain eiliseeni lahjan. Ystävä asetteli lempeiden sanojen kudelman eteeni. Kiedoin niiden lämmöstä liinan kaulalleni. Miten voivatkaan sanat hoivata ja helliä! Herättivät minut usvaunesta. Ammensin niitä kuin janoinen raikasta vettä. Pienissä kyynelhelmissäni kimmelsi kiitos. Tuskan selkä taisi taittua. Ajatukset sanojen sisällä pyyhkivät pois  minuun kiinni pinttynyttä kipua, lohduttomuus vaihtui toivoksi, luottamus kasvoi uuden askeleen verran. Jokin äärimmäisen kaunis laskeutui kämmenpohjalle. Kuiski huulilleni heiveröisen hymyn. Pitkään piilossa olleen. Samaan päivään sain isoimman omani hetkeksi luokseni. LAusumissaan tavallisissa arjen sanoissa soi korvaani kaunein melodia. Kaipaan tuota tuttua rauhaisaa ääntä. Kerroin, on niin ikävä sinua äidillä, että ihan koskee. "Älä murehdi", sanoo ja halaa tiukasti hymyillen uusille pikkuisille kyynelhelmilleni. "Harmaissa pidetään huolta", jatkaa . Miten syvästi rakastankaan tuota mieheksi ehtinyttä.  
Aamuradion sävellaineet soittivat hiljaa sanomaansa: juuri heikkona olet voimakas. Tyttönen kertoili koulunpihan tapahtumista. Oli huomannut yhden pienen ekaluokkalaisen yksikseen seisoskelevan. "Äiti, mä menin sen luokse ja sanoin, että voin leikkiä sen kanssa. Ettei sen tarvinnut olla yksin." Oma pienimpäni kantaa rinnassaan suurta sydäntä. Suuntaani omistaa tuntosarvet, joiden tunnustelun edessä voin vain ihmetellä. Kunhan ei liikaa kerää syliinsä. Omaa mittaansa enempää. Vai voiko välittää liikaa? Voiko rakastaen kuluttaa itsensä puhki? Lämpöisten tunteiden tungos sykkii sisimmässään. TAivaan Isän lähetti on tuo pienimpäni, niin luulen, uskon. Heinän lailla pieni vielä, vaan laulelee syystuulten lailla! Vahvana.  
Isompi tyttönen kertoo hyräilevänsä huomaamattaan. Suuret siivet ovat levittäytyneet reittiensä ylle. Vaikeiden askelten rytmi on enää muisto. Nyt taittaa matkaansa uusien tuulten alla. Eilen istui pikkusiskon kanssa sohvan mutkassa. Lepuutin mieltäni kuunnellessani miten pieni kyseli englannin sanakokeeseen tulevia sanoja isommalta. Välillä nauroivat hassusti lausutuille. Touhunsa oli terapiaa itselleni. Sanat voivat hoitaa niin monella tapaa! Ja vaikka toisella kielellä, siskosten huulilla. Suloisilla.
Lukkoja selässäni aukoivat jo toistamiseen taitavat kädet. Uusi kipu taittaa selkää aiemmalta. Tervehtyminen , sitä sen jo luotan olevan. Annan sille ja selälleni kaiken tarvitsemansa ajan. Nyt jo raottuu omien aatosten arkku. Saranat naristen avautuvat ajatukset.  Huomaan pikkuisen ilon pujahtaneen olkapäilleni. Keikkuu mukana osan päivää, kunnes kapuaa taskun pohjalle, muttei enää karkaa. Ikiaikaisissa käsissä on avain kaikkeen. RAkkautta ,jonka määrä ei vähene rakastamalla. Sen hoivaavassa sylikeinussa kiikun. Kohta jo laulelen.

Syksy ympäröi jo päivämme. KAventaa kesänkokoisen ilman taivaan kaaren alla. Kotipolun molemmin puolin huojuu uusi kypsäksi kasvanut. HArmaa keinuttaa keltaista aavaa. Tänään ajattelin sanoja, joita en unohda, vaikka ne karkaisivat läheltäni tuulen mukaan. Ne jättivät jotakin hyvää ihan liki. Lähelleni.

Koivun lehti
maahan leijuva kesä
luopuu täydellisyydestä
vastaan panematta.
Koivun lehti
kuin nukkuva perhonen
levollisuudesta kirkas.
(Pia Perkiö)

11 kommenttia:

  1. Oli taas niin ihana lukea tekstiäsi.
    Kiitollisuus ja rauha tarttui itseenikin.

    Onnea ja siunausta isoimmallesi harmaisiin.

    Halauksia sinulle ihana♥

    VastaaPoista
  2. Miten kauniisti osaatkaan kertoa! On niin hyvä tunne lukiessa tekstiäsi, voiko asioita enään kauniimmin kirjoittaa. Sinulla on sana hallussasi. Kiitos kauniista kirjoituksesta!

    VastaaPoista
  3. Kauniita ajatuksia,jotka laittavat minutkin miettimään,pienen harmaavarpusen:)
    Tyttäresi sydän on kultaa,tuli mieleeni ajatus:Antaessaan saa...
    Voimia syksyysi <3

    VastaaPoista
  4. Kiitos lämpimästä blogiystävyydestä!
    Toivotan Taivaan Isän siunausta sinulle ja rakkaillesi!♥
    Halaten, Marge

    VastaaPoista
  5. Ps. KIITOS kauniista blogistasi!!♥
    Meillä on ihanat lapset:))

    VastaaPoista
  6. Mukava kuulla, että selästäsi pidetään huolta. Ja balsamia kaikkiin vaivoihin ovat rakkaiden sanat ja halaukset. Toivon sinulle voimia arkeen ja työhön ja rauhaisaa lepoa yöhön!

    VastaaPoista
  7. Irmastiina,
    kiitos sanojesi lämmöstä!


    Mummeli,
    kiitos sinulle kauniista sanoistasi!

    Suvi,
    pieni ja harmaa koen olevani minäkin, välillä kuin turvaa etsivä varpunen! Silloin aina muistan, missä se todellinen turvapaikka on, se on Taivaan ISän sylissä!
    Tuo on todella totta, että antaessaan saa!!

    MArge,
    kiitos itsellesi ystävä! Luonasi on aina ollut niin kauniita kuvia ja sanoja, kiitos niistä. Kaikkea hyvää sinulle ja palaathan, jos siltä tuntuu. Odottelemme.
    Halaus lämpöinen luoksesi!

    VastaaPoista
  8. Hitunen,
    kiitos. Hiljalleen selkä alkaa olla parempi. Vielä ei kestä kaikkea touhua, mutta olen saanut nukuttua.
    Siunausta päiviisi!
    Nähdäänhän taas....?!

    VastaaPoista
  9. Tulin kertomaan, että saat lainata kuvaa blogistani, Onko kuva riittävän kokoinen vai tarvitsetko isompaa, voin kyllä, lähettää isommankin.

    Kaikkea hyvää, voimia ja siunausta arkeesi.

    VastaaPoista
  10. Voi, aamun aikaisen usvan keskellä sait jälleen kyyneleet silmäkulmaani. Arjen askare tuntuu tällä hetkellä nurjertavan hartiani kyhärään aina vain voimakkaammin ja huoli omasta pienestä "suuremmassa maailmassa" saa huolen henkäilemään kasvoille tuon tuosta. Tuollaisen rakastavan ja kultaisen sydämen toivon myös omilta rakkailtani löytyvän <3
    Kiitos Ihana ja kauniita tulevan viikonlopun hetkiä!

    VastaaPoista

  11. Voi tinttarus-kulta, lapsillasi on ihana, rakastava äiti.
    Sanojen sylihoivaa ja lempeää toipumista kerallesi, pidäthän hyvää huolta itsestäsi♥

    Lempeitä askelia kohti syyskuun syliä!

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥