keskiviikko 1. elokuuta 2012

a r k i kutsuu jo.....

RAkkaalla arjen rattaat ottavat hiljalleen vauhtia alleen. Heinäkuun loppuun kiivennyt helle ei enää eilen kiertynyt iholle. Se antoi tuulen liikutella helpommin hengiteltävää ilmaa ympärillämme. Aloitin aamun vadelmia poimien. Poikanen jaksoi innostua vierelläni litran verran, isompi neito hieman pidempään. Tyttösellä oli tärkeä tehtävä. Karvakaveruksen kanssa vietti tunnin nurmikentällä opastaen, komentaen ja palkiten. Tuo parivaljakko saa hellän hymyn karehtimaan suupieliini ja ilon vilkuttamaan silmiin. Tyttö ja koira, joiden välillä on välittämisen valtava aava. Luottamus ja rakkaus. Sekin taitaa kertoa arkirakkauden läsnäolosta, kun lomapäivänä lasten kanssa puuhaillessa huomaan yhtäkkiä katsahtelevani kelloon odottaen, ikävöiden. Poikanen keitti kahvin valmiiksi isää odottamaan. Heinänhauraus oli vahvemmin läsnä olossamme heinäkuun viimeisenä. Suurissa silmissään tuolla 11-vuotiaaksi ehtineellä suloisuudella paljon sisimmän ajatuksia uudenlaisen arjen alla. Minä luen silmiensä peilistä avoimen kirjan rivejä. Kaltaiseni on tuo äärimmäisen ihana lapsi. Onneksi on syli, jonka lohdutukseen voi kiivetä. Ja sitten se suurin sylinlämpö, jonka toivon niin lasteni aina muistavan.
Pian vilkuttelemme menneelle kesälle. Se jakoi vähässään meille ylenpalttisesti hyvää. Uskon kasvavani ja vahvistuvani niiden kuoppien ja kipujenkin kohdilla, joita kesääni lipui. Lujemmin luottamaan on se ajatus, jonka kuljetan kanssani syksyyn. Hartaammin huomaamaan, on ohjenuora, josta koitan pitää kiinni. Tyttönen huokaisi eräänä viime viikon päivänä kykkiessämme mustikanvarpujen keskellä, että "kyllä mä äiti jo odotan, että koulu alkaisi, niin saisin oppia englantia". Ahnas uuden oppija on tuo laululintumme. Eilen iltasella sanoi rakkaalle, että "isi mä haluaisin jotain haastetta". Kun tarkemmin utelimme, tarkoitti jonkin uuden liikuntataidon oppimista. Uuden edessä olisi niin hyvä osata olla mieli ja sydän avattuna vastaanottamaan se, mitä meille on luvassa. LApsen lailla innoissaan. Esikoinen käväisi viime viikonvaihteessa. Viipyi tyttönsä kanssa jonkin aikaa ja minä huomasin kuin tankkaavani tuon minulle niin tärkeän ja rakkaan läsnäoloa. Toipuu omasta kolhustaan ja aloittelee alusta silmissään levollisuus, joka kertoo minulle, ettei enää tarvitsisi niin murehtia.
Käsissäni on vielä loma. Se jakaa isommalle tytölle leirillä  lempeää huolenpitoa, aikaa ystävien seurassa. Kulki eilen ostoksilla kanssani ja sain huomata, miten paljon iloa pisaroi katseessani, kun häntä seurailin. Poikasella vielä viikonloppu jalkapalloilevan porukkansa kanssa. Pikkuisin haluaa kulkea lähelläni. Yhteisiä uimahetkiä yritämme löytää rakkaan vapaasta. Joitakin kohtaamisia omassa kalenterissani. Etsin vielä helmihetkistä ympärilleni sen lämpimän viitan, jonka sujautan arkeni harteille. Elokuisen illan pehmeä lämpö, jossa kynttilänliekki värehtii keskittyen. Vehnäpellon laineiden leikki aamu-usvan koskettaessa maisemaa. Kesän viimeisten kukkien kimppu. KAlenterin kannen kaunis postikortti. LApsen hyräilemät sävelet, joissa kuulen suurimman toiveeni täyttyneen. Mustikkaiset suupielet ja kotipensaan vadelmista kiehautetun hillon tuoksu. Uusi ystävyys. Ilahduttanut posti. Mitä siitä, että keho temppuilee ja säikyttelee väittäen tietävänsä, ettei levollisuus asu olemuksessani. Liian monta tuokiota olen nyt antanut huolelleni. Pyydän sen väistyvän ja jään luottaen odottamaan. Nostan hyvien hetkien helmet kaulalleni.
Tänään saapui luokse elokuu ja kutsuu kohti arkea. 
Annan sen asettua vierelleni, mutten lupaa sille vielä isommin huomiota.
 Heilahdelkoon vielä lomatuulet.

18 kommenttia:

  1. Aivan ihanaa tekstiä jälleen, poikkesin luoksesi pitkästä aikaa ja taas kerran ajattelin, että tekstiäsi on valtavan ihana lukea.Siitä huokuu rakkaus ja välittäminen, lapsiin, eläimiin ja mieheesi, sekä yleensäkin elämään.
    Voi kumpa minäkin osaisin olla noin rauhaisa ja levollinen. Itse olen tuulihattu ja aina hyrrän lailla menossa....Huoh..ei sen puoleen tykkään kyllä nyt elämästäni tällä hetkellä kovasti, vaikka lapset ovat jo kaikki pois kotoa, on aikaa vähän itselle ja rakkaalle liikunta ja puutarhaharrastukselle. Hellyydenkaipuun puran koiraani Väinöön..Kesä jatkuu vielä, vaikkakin sykyisiä merkkejä jo luonnossa onkin, viljapellot ja kypsyvät marjat, omenat...tämä se on sitä luonnonkiertoa, ja hyvä niin.
    Oikein aurinkoista loppukesää sinulle ja perheellesi.

    VastaaPoista
  2. Tuija,
    kiitos kauniista sanoistasi!♥
    LEvollisuus ei suinkaan aina ole läsnä päivissäni. Olen oikea megamurehtija, mutta kun olen vuosien saatossa oppinut kaikessa turvaamaan ja luottamaan Taivaan Isän huolenpitoon, on vaikeuksienkin keskellä silti rauha ja tyyneys. Oman terveyteni kanssa joudun aika ajoin suuriinkin taisteluihin ja itku on herkässä. Silti elämäntapani on auttanut. Se, että noukin niitä ilonhippuja läheltäni, niitä on niin paljon meillä jokaisella, kun vain avaamme silmämme näkemään. En enää kirmaa paikasta toiseen, vaan koitan viipyä aloillani. Sitä taitoa ovat lapsemmekin oppineet ja siitä olen iloinen. Riittää pienet asiat jakamaan isosti iloa.

    Sinun alkavaan syksyysi toivon kaikellani paljon levollisia tuulia. Puutarhailu on ihana harrastus, saa nähdä kauneutta, jonka itse istuttaa ja saa nauttia oman puutarhan herkuista silmin ja syöden:)

    Koiraystävällesi rapsutus! Sinulle lämmin hymy ja halaus! Mukavaa, että piipahdit ja jätit ajatuksia luokseni♥

    VastaaPoista
  3. Yhdyn Tuijan sanoihin...
    Täällä blogissasi on ihana käydä, täältä saa aina hyvää mieltä,kauniita ajatuksia,voimaa ja iloa! Pulppuat elämäniloa, olet hauras, vahva, rakastava ....
    Tinttarus, kiitos, että olet siellä <3

    VastaaPoista
  4. Kiitos ihanasta postauksesta,
    heilahtakoon vielä lomatuulet....
    Aurinkoista Elokuuta!

    VastaaPoista
  5. Kirsikka,
    voi kiitos♥
    Niin kauniisti sanoit.
    Ilon lähteen pulppuamista ylläpitää luottamus Jumalan rakkauteen. Ehkäpä se on niin, että hauraana sille lähteelle janoaa hanakammin:)

    Voi hyvin sinä taitava, jolta haaveilen kauniin sadetakin tilaamista, jos se vain on mahdollista.....?!OStin itseni ja jalkojeni iloksi sadepäiviin kirkkaanpunaiset hai-kumisaappaat ja voi, että olisi ihanaa saada niille kaveriksi sadejakku täynnä väriä ja iloa!!


    Sylvi,
    sinunkin elokuullesi oikein lempeitä tuulia!!Mukavaa, että piipahdit täällä luonani♥
    Voi hyvin!

    VastaaPoista
  6. Meilläkin isä siirtyi arkiseen aherrukseen loman loputtua,ihana kesä,sateestakin huolimatta on kohta takana:)

    VastaaPoista
  7. SUvi,
    kesä kopisutteli sadesaappaissaan ohi hurjan vikkelästi....
    Ihanuutta arkeesi! Nautitaan elotuulista!

    VastaaPoista
  8. Samaa olen mietiskellyt, kuin Tuijakin....mistä saisin tuon rauhan ja tyyneyden...hälläpyörä olen...:)
    Vaikka nykyisin kyllä, joskus saavutan tuon saman rauhan...oppisimpa vain sen kutsumaan luokseni vähän useammin.

    Kirjoituksiasi lukiessani tunnen sinun rauhan ja tyyneyden, vähän tarttuvan minuunkin.

    Halauksin♥

    VastaaPoista
  9. Ihana sinä, kirjoitat niin hienosti! Ja kuvat, ihanat! Kyllä...huomiseen, palataan vielä aikatauluasiaan! :)

    VastaaPoista
  10. Lomaillaan vielä pikkuinen hetki
    halit

    VastaaPoista
  11. Voi sinua ihanaa emosta, sanojesi lämpö ja rakkaus läikähtelee tänne asti!
    Aatoksesi liikuttivat, niin monia samaisia tuntoja itselläni myös sydänalassa juuri nyt. Kesä on antanut paljon pientä suurta ilonaihetta ja onnenhippuja, mistä on hyvä ammentaa tulevaan. Rinnalla kulkee kuitenkin myös pienoinen haikeus kesäaskelten hupenemisesta. Tämä on monenlaisen kypsymisen aikaa, niin luonnossa kuin mielissä.
    Lämpöisin halaus luoksesi, voi hyvin♥

    VastaaPoista
  12. Tuntuu haikealta kun tuo suvi on jo melkein mennyt, eikä edes kunnolla tullutkaan..
    vaikka syksystä hirmusti tykkäänkin..
    minulla alkaa viimeinen vuosi!
    Kiitos taas suloisten sanojen ja tunteiden jakamisesta. On aina niin hyvä mieli♥

    VastaaPoista
  13. Irmastiina,
    kutsu levollisuutta lähellesi, se kyllä mielellään asettuu vierellesi!
    Olkoon elokuu sellainen levon ja tyyneyden kuu! Voi hyvin!


    Satu,
    kiittää ja niiaa sanoillesi♥
    Ja kiva, kiva, tänään nähdään ja aurinkokin hellii heti aamusta!!


    MAria,
    hali♥ Annetaan loman vielä tuokio pidellä tiukasti sylissä.
    Voi hyvin, sinä suloinen!


    Hannah,
    elämisen rikkaus taitaa piilä siinä, että tulee niitä haikeita jäähyväisiä, niin vuodenajoissa kuin omien kanssa. Välillä ikävöin esikkopoikaa niin, että sattuu. Välillä katson näitä tässä vierelläni niin kovasti rakastaen, ettei tiedä tirskahtaisiko itku vai pisaroisiko ilo! :)♥♥♥

    Elokuun askeliisi paljon lempeitä tuulia kuljettamaan niitä levollisen tyynesti eteenpäin!

    Ja kiitos, sanoit niin kauniisti♥



    Hanne,
    sinulla viimeinen vuosi??!!Wau. Kuvistasi olisin luullut, että vielä monta edessä!

    Sinua on siunattu upealla lahjalla, taiteen tekemisen lahjalla. Katselen korttejasi aika ajoin kuin olisin taidenäyttelyssä. Kiitos ihan jokaisesta♥♥
    Nautitaan loppuloman suloisuudesta!!

    VastaaPoista
  14. Tinttarus, laitan korvan taakse toiveesi! Kun kohdalle osuu se ihan oikea väri, niin ilmoitan<3
    Suloista viikonloppua!

    VastaaPoista
  15. Kirsikka,
    jipii! Jään odottelemaan.....
    Halaus sinulle ja toivottavasti saat nauttia viikonlopusta ilman kipua!!

    VastaaPoista
  16. Tinttarus, minä luin: "Nostan hyvien hetkien helmat kaulalleni;-)" Ehkä sitä on itse sitten sitä, miten lukee eli levoton...aina kuin vuorovesi.

    Kaunis kirjoitus, jota etenkin viimeinen kuva palvoo.

    Huomenna rauhoitun, sillä istutan lisää valkoisia kukkia...Se auttaa aina.

    Lumoavaa elokuuta!

    VastaaPoista
  17. Tunsin pistoksen sydämessäni, kun luin tekstiäsi,että miten paljon olen jättänyt huomaamatta lapsissani...?

    Kauniita ajatuksia sinulla!

    Hyvää alkanutta elokuuta!

    -Pia-

    VastaaPoista
  18. Ihana teksti, ammennan voimaa siitä. Kiitos kaunein sanoistasi, voimaannuttava vierailu:)
    Ilona

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥