Olen katsellut arkeani läpi kyynelsumun. Äidin huoli ja tuska. Se riipaisi tällä kertaa koskettaen sydämen kohtaa, joka oli saanut säilyä ehyenä ennen. Nuoren elämässä tässä ja nyt on muuta kuin omassa pienemmäksi asti jo kasvaneessa. Hetkessä vain. KAikki pysähtyy ja suunta muuttuu. KAtse kohtaa tyhjän maiseman ikkunan takaa. Määränpää karkaa ja horisontin ylle kiipeää paksu usva. Lohdun sanojen laulu ei saa säveltä alleen. Voi vain pyytää antajalta vahvistumista yllensä. Tuon pojasta mieheksi varttuneen minulle niin äärimmäisen rakkaan. Että siipensä yhäkin kantaisivat. VAikka pitkän hetken siipirikkona oloa opettelee.
Hänen laulunsa ovat silittäneet poskeani, pyyhkineet niille virranneita pisaroita. TArttuneet kädestä ja kuiskanneet, että kaikessa käy vielä hyvin. Oikeat ovet avautuvat ajallaan ja väärät sulkevat kulun. Kipu väistyy ja nousee aamunkoi, joka pyytää päivään perhosen keveään. Juoksemaan hyvän horisonttiin. Uuteen, joka siirtää pettymyksen ja tuskan ja jakaa ilon ja valon. Siellä ne ovat nytkin. Piiloissaan odottaen. Saapuu päivä, joka piirtää sateenkaaren.....
Vierelläkulkijani, helmi, jonka säihkeestä olen saanut omiin askeliini voimaa niin usein. Ystävä, jonka juuret kiinnittyvät samaan maaperään. Myötäeläjä, jonka katse suuntaa samaiseen taivaanrantaan. Puu, jonka oksistoja tanssittaa samojen tuulten virta. Ihminen, josta kiitän joka päivä. Ja yhä taas. Hän on. Kortti, jonka sujautti minulle on nyt voimakorttini. Tänäkin aamuna sen sanoihin kiinnittyen nostin pienet risaiset purjeeni purttani kuljettamaan. Uuteen päivään, jossa vielä viipyy äidin huoli. Pojan kipu kämmenelläni. Siitä puhallan sitä korkealle pakkastuuliin. Luoksesi lohtuni ja voimani jakaja!
Rukouksinsiivin saavun juuri nyt luoksesi, Tinttarus. Ei ollut sattumaa että blogisi löysin. Niin paljon olen ammentanut sinulta jaksamista.
VastaaPoistaLapset, nuo Jumalan lahja meille ovat ympäröidyt rukouksin ja saat luottaa siihen että Taivaan hyvä isä vastaa rukouksiin.
-♥ Voimia sinulle ystäväni ♥-
VastaaPoistaKaikki kääntyy parhain päin.
Voimia <3 Elämä joskus pysäyttää niin nopeasti, niin varoittamatta...mutta kuka Uskoo , häntä kannattavat iänkaikkiset kädet! Kaikki kääntyy vielä hyväksi !
VastaaPoistaVoimia <3
VastaaPoistaMikään ei ole yhtä riipaisevaa kuin äidin huoli ja murhe. Olen sitä itsekin joutunut jo kokemaan ja todennut: itse en voi enempää kuin rukoilla..Siunausta sinulle!
VastaaPoistaFred,
VastaaPoistakiitos. Mikään ei ole sattumaa...
Mieltäni lämmittää ajatus, että olen voinut jollekin jotain antaa. Olen juuri nyt kiitollinen jokaisesta huokauksesta Jumalan puoleen. Huoli pojan tapaturmasta suuri. Lujasti luotan, ettei Jumala salli mitään osallemme turhaan. Hän kuulee ja vastaa. Ajallaan ja tavallaan. RAkastaen.
Valoa ja iloa, voimaa ja siunausta päiviesi ylle!
Irmastiina,
kiitos. Tuon ajatuksen voimin on pakko kulkea päivästä uuteen.
Iloa ja valoa ja sinun poikasi ylle sinne armeijaan turvallisuuden siunausta! Oman pojan armeijataival koki niin hurjan käänteen. Pysäytti taas miettimään elämää uusin silmin. Jokaisesta terveestä päivästä pitäisi muistaa kiittää!
Kirsikka,
Kun seisahdus tulee äkkiä ja arvaamatta, se tuntuu kuin ylle pysähtyisi ukkosmyrsky ja valo kaikkoaisi. Iankaikkisten käsien vahvuus kantaa. Siihen luotan. Vielä valo pilkahtaa pojankin kohdalla, luotan.Tarkoituksensa tälläkin.
VAloisia talvipäiviä sinulle!
Kodinhenki,
kiito♥ Nyt tuntuu, että voimat ehtyvät, mutta luotan kaiken kääntyvän hyväksi. Suru pojan puolesta on lohduton.
Mukavaa, että piipahdit täällä luonani ja jätit voimaannuttavan terveisesi♥
Voi hyvin!
MArita,
omat kivut on niin paljon helpompi kantaa kuin lapsensa. Rukoussiivin kuljen♥
Kiitos sanoistasi♥
...kyyneleet polttelee silmissä...Äidin huoli,tuon tuskan olen saanut tuntea minäkin...Halaus sinulle <3 Muistathan,että asioilla on tapana järjestyä !
VastaaPoistaYmmärrän niin hyvin. Äidin tuska, lapsen sairaus..sinne vain täytyy joskus mennä, läpi usvan.. onneksi ei yksin..siunaus, toisen lohtu, kosketus auttavat..
VastaaPoistaVoimia sinulle tinttarus♥
sain pojan armeijasta, ei kotiin, vaan nuorikkonsa kainaloon omaan asuntoon, mutta kuitenkin..
VastaaPoistamonta kertaa pelkäsin ja mietin, tiedän, että äidille ei kerrottu kaikkea..säästettiin..mutta kun minä näen ja ymmärrän..kuulen ja vaistoan..pään vierestä viuhuva luoti ei osunut, mutta olisi voinut..eikä tämä ollut ainoa asia..
en tiedä mitä sinun nuorelle on käynyt, mutta kun oikein toivoo, niin pelkokin väistyy ja aurinko alkaa paistamaan..
niin minäkin monesti ajattelin ja ajattelen yhä, kun nämä omat ja minulle annetut kokeilevat siipiä, putoavat alas ja yrittävät uudelleen
Luotan, että jokaisen vierellä kulkee enkeli turvana ..niin myös sinunkin pojan vierellä <3
Voi niin se vain on, että mikään ei riipaise niin kuin huoli ja suru oman lapsen puolesta<3 Olen joskus ollut samoissa kipeissä tunnelmissa kuin sinä, mutta Taivaan Isä on silloinkin ollut kanssani ja Hän on myös sinun kanssasi nyt <3
VastaaPoistaTäältä myös lämmin halaus ja myötätunto, äidin huoli on niin rankkaa... Voimia tälle ajalle.
VastaaPoistaVoimaa antavat sanasi kätkin sydämeeni, voimaksi omaan, huolien täyteisiin päiviini. Kiitos! Voimia sinulle!
VastaaPoistaVasta äsken lähetimme poikamme, nuo pienistä suuriksi kasvaneet armeijaan, ja nyt luen blogistasi, että jotain pahaa on sattunut. Toivon sinulle voimia ja jaksamista ja paljon, paljon myötätuntoisia ajatuksia, jospa ne kantaisivat huolestasi edes pienen murun, toivon niin. Olette ajatuksissani, sinä ja poikasi. Enkeleitä vierellenne!
VastaaPoistaterveisin Tuuli
Hei Tinttarus,olet ajatuksissani,mitä sinulle kuuluu tänään?
VastaaPoistaVoimia ja hyvää ystävänpäivää!
VastaaPoista