VAloksi hämärään

 Tänään aamusella pääsin pitkästä aikaa tuoksuttelemaan metsän pehmeyttä! Koiran ja tyttösen kanssa kiipeilimme tutun kotikallion laelle. Poimimme kauniita suuria oksia. Hankkimani valkeat huopapalloset saattavat päästä niiden mutkiin roikkumaan. Napsimme maltillisin ottein sammalmättäitä ja jäkäläkökkäreitä aarteiksemme. NApsautin poikki mustikan ja puolukan varpuja pieniksi kimpuiksi maljakkoon. Ahnaasti nautin metsästä, joka ympäröi tuoksuillaan ja kauneudellaan. Olin niin kaivannut. Olin liian monta päivää ollut poissa. Voiko metsän ihmeiden keskellä muuta kuin nöyränä painaa päänsä kiitokseen. Metsä on minulle toinen kirkko!

 

Yhden kimpun kiikutan maanantaina oppijoitteni ja itseni iloksi. Töissäkin kynttilä syttyy luokan hämärään toivottamaan tervetulleiksi nuo, joita jo huomaan kaivanneeni:) Enemmän kuitenkin rinnallakulkijaani, tuota ystävää, jonka kanssa saan arkeanikin askeltaa yhdesssä miettien, suunnitellen ja toteuttaen. Tänään metsän rauhassa ajattelin häntä. Ystävääni. Ja kaikkea sitä, mitä osallemme on jaettu. Niin uskomaton määrä hyvää. Paljon hyväksikääntynyttä huolta. Todellinen ystävyys on mittaamaton aarre! Ja polkumme, jotka tahoiltaan kuljettivat askeltamaan rinnakkain, oli osa suurempaa suunnitelmaa. Näin koen, tunnen  ja uskon.

Aamulla poika, tuo jo aikuiseksi kasvanut, muistutti, että kaipa kynttilä sytytetään talvella poisnukkuneen koirammekin kivikummulle. Siellä nyt jo aamusta tuikahdellut pieni lyhty kivien ja havujen keskellä. Hämärän laskeutuessa käymme hautausmaalla viemässä valomme haudalle. Huomaan kaipaavani isovanhempiani, joiden  haudalle on liian pitkä matka kulkea tänään. Lapsuusmuistoista löytyy vaalittavaa. Paljon kaunista ja hyvää.

Harmaus on asettunut vahvasti maisemaan. Se hiipii hunnuksi aatoksiinkin. Sen levollisuus kutsuu paljon ajatuksia esiin. Ne piirtyvät sanoiksi sisimpääni. Pienikin valon pilkahdus on helpompi huomata kun se saa siivet keskellä tasaista haaleutta. Paljon pieniä enkeleitä lähellämme. Annan niiden ympäröidä ja asettua harmoniaksi olemiseeni. Ihan liki. Kertomaan, että tässä on hyvä olla.