torstai 6. syyskuuta 2012

Jokin kypsyy minussa


Kesä lipuu loitommas, kohti omaa ulappaansa. Eilistä se hipaisi taivaansinellään ja saatteli suuren määrän oppijoita ja meidät opastajat suomaiseman sisään. Maisema oli kuin palanen satua aamuauringon kajossa. Pitkospuiden polku kiemurteli läpi pehmeän mätäsmaailman. Suopursun tuoksu sai lapsetkin huokaisemaan: ihanaa! Pikkuruisen vaivaiskoivun kohdalla seisahtuivat omat askeleeni kuiskaamaan: olen kanssasi  pieni nyt. Omista oppijoistani imin iloa itseeni. Osasivat nauttia pienistä ihmeistä ympärillään. Palanen naavaa muistuttaa tuon päivän lumosta monen taskuaarteena. Totinen poika hihkaisi päivän päätteeksi: "Kiersin koko järven enkä ole edes väsynyt!" Riemu ja reippaus säteili jotakin suloisen koskettavaa tuon aran ja hiljaisen kasvoilta. Usko omiin voimiin kasvoi uuteen mittaan.
Tänään omani kuume piteli minutkin kotosalla. Kovin heikoksi tuo pieneni kävi. Valvoin  untaan ja silittelin pitkiä hiuksiaan. Yhdessä hengitimme tyhjän kodin hiljaisuutta. Tänään olin vain äiti. Kaikki muu minussa lepäsi. Lohdutin tyttöstä, jonka syksyssä sairastelu kaatoi toistamiseen pieniä unelmia. Vain pieniä, mutta hänelle suurensuuria. Jää väliin opinpolku, jalkapallopeli ja lastenilta. 
Syyspehmeä kietoo illoissa tunnelmaansa. Pieni kaipauksen siemen on kylvettynä omaan arkeemme. Iltoihin mahtuu paljon odotusta, rakastavaa ikävää. Annan katseeni lipua kotipellon kynnetyissä multavanoissa. Puimurin tasainen hurina kantautuu etäämpää. Kypsynyt korjataan talteen. Maa muokataan odottamaan uuden kasvun ihmettä. Elämä on kuin pelto. Omani maaperä on rikas ja sydän sykkii pehmeyttä kaiken kylväjän, kasvun jakajan puoleen. Aina jokin uusi kasvaa mittaansa, mutta siemen on sama. Usko ja luottamus. Muokattavaa vielä riittää. Rakastan sinua, sanoo rakas. Vaikka arjen pellossa lepää paakkuja, se pehmenee, nyt vaaditaan vähän enemmän sydämen työtä. Ja vahvistavia sateita.
Kysymysten vyyhti kiertyi syksyyni. Jokin sykkii sisimmässä ihmetellen, ymmärrystä pyytäen. Vaan miksi pitäisi tietää, mitä minkäkin oven takana odottaa?! Luotan, vannon ja vakuutan. Miksen siis astuisi hetkiin hymyillen. Vaikka läpi kyynelten. "Äiti, olo on niin heikko, ettei jaksa edes leikkiä", kuiskasi tyttönen tuokio sitten. Ei tarvitse jaksaa, sanon ja jokin hyvä kättelee itseänikin. Silloin kun omat voimat ehtyvät, saan kiivetä hyvään syliin, kantaville käsille. Levähtää tyhjyydessä, joka on täynnä rakkauden siemeniä. Jokin hyvä kypsyy minussa. Kivunkin kautta luodaan uutta. Nyt kiipeän tyttösen viereen ja hymyilen jollekin, mikä kosketti, hipaisi ihoni pintaa ja antoi hellän suudelman. Levätään ja odotellaan, että koti täyttyy tummuvan illan sylissä.

12 kommenttia:

  1. Pikaista paranemista pienimmällesi!

    Olen tänään tehnyt teon, josta olen onnellinen.
    Olen antanut eräälle läheiselle ihmiselle anteeksi pahat sanat, joita hän sanoi.
    Ne sanat ovat saaneet murehtimaan ja itkemään.
    Miten vaikea onkaan anteeksi anto. Tiedän, että yksin en siihen olisi pystynyt.
    Rukoilin apua ja sain♥

    VastaaPoista
  2. Toipumista pienelle!
    Sanojesi sato puhutteli. Kiitos sinä ihana♥


    VastaaPoista
  3. Kauniisti kokosit taas elämäsi lankoja suoraan ja nippuun.
    On tärkeää, että arjen pienissä hetkissä osaamme erottaa, mikä on tärkeintä. Me, jotka olemme lasten parissa, se on erityisen tärkeä tehtävä.
    Toivotan syksyelämääsi Jumalan läsnäoloa. Uppoudutaan Isän läsnäoloon.

    VastaaPoista
  4. Osaat niin kauniisti kirjoittaa!Paranemista pikkuiselle <3

    VastaaPoista
  5. Syksy on minulle voimaa antava vuodenaika, nyt jaksan taas täällä blogimaailmassakin käydä useammin. Kiitos sinulle, tekstisi kosketti taas. Paranemisia sinne ja siunausta päiväänne :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos kun tulit blogiini!


    Täällä sanojesi lämpö
    on kuin lääkettä arkeen.

    Terveisin Herne

    VastaaPoista
  7. Viisaita sanoja äidiltä tyttärelle. Ihan kostui silmät kun luin kirjoitustasi.

    VastaaPoista
  8. Irmastiina,
    anteeksianto on joskus yllättävän vaikeaa. Se kuitenkin puhdistaa myös omaa oloa. Olen iloinen, että onnistuit. Omiin voimiin turvaten me emme aina selviä, onneksi on Jumala jonka puoleen saamme aina ja kaikessa kääntyä.

    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    Hannah,
    kiitos. Koskettaa tuo , että pieni harmittelee kun ei pääse kouluun:)
    Voi, kiitos että käytät ilmaisua "sanojen sato"...juuri kun minulla niin usein on olo, etten enää osaa sanoa mitään tänne.

    Voi hyvin suloinen!


    Sirkku,
    kiitos sinullekin , sanoit niin kauniisti. Miten onnekkaita olemmekaan, kun saamme ammentaa iloa lapsistamme!!

    Valoisaa viikonloppua teille!Runsasta siunausta ja Isän sylihoivaa!


    Suvi,
    Kiitos. Joskus tuntuu, ettei enää ole mitään annettavaa täällä Riihipirtissäni. Silloin juuri nämä tällaiset kauniit sanat täällä ilahduttavat minua ja koen, että kannattaa vielä jatkaa kirjoittelua.
    Pikkuinen on tänään jo ollut jalkeilla vaikka voimansa vielä heikot ovatkin. Paranemaan päin.

    Halauksia sinne!!


    VastaaPoista
  9. MArika,
    syksyssä on oma viehätyksensä. Syystuuli saa hakeutumaan lämpöön ja läheisyyteen. Viimojen keskellä oma pienuus muistuttaa Jumalan suuruudesta.

    Siunattuja syyspäiviä!


    Herne,
    Sanoit liikuttavan kauniisti minulle , kiitos!

    Voimia ja ilonsäikeitä luoksesi!!


    Eilen, tänään, huomenna,

    Useimmiten tuntuu, että lapse suusta kuulen suurimmat viisaudet. Eilisessämme loikoilimme vieretysten ja nautin kuunnella hänen höpötyksiään, hauraita sanoja mutta valtava määrä rakkautta.

    Iloa viikonloppuusi!

    VastaaPoista
  10. ...levätä tyhjyydessä...
    kuinka rauhoittavalta kuulostaakaan. Sitä tarvitaan, enemmän kuin usein!

    Kiitos sanojesi helminauhasta jälleen <3

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Syyssairasteluja on nyt taas paljon joka puolella. Tympeitä, kun pienimmille osuvat.

    Ihana tuo syksy, joka on tullut luoksemme. Taidan lähteä siitä nauttimaan tuonne aurinkoon, ja ehkä illalla sytytän ensimmäiset tulet takkaan. <3

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥