Lauantaina saimme virvoittua sanasta ja sävelistä. Ystäväni isä avasi laulunsa sanoin ja tunnelmin minun sydämeni ikkunat. Miten sen voisi toiselle sanoiksi pukea, sen tunteen, kun on pakahtua. Kun jokin toisen jakama saa sisimpäni liekin lepattamaan. Kun se hyväolo pulppuaa kyynelinä kuin ylitsevuotavainen lähde. Tyttönen kummasteli, että miksi äiti itket? Vierellä vanhempi, viisaampi löysi rakastavalla lämmöllään sen lapselle sanoiksi: Meidän silmämme ovat pieniä ikkunoita, jotka pitää silloin tällöin pestä. Hymy ja ymmärrys lapsen kasvoilla tavoitti minutkin. Niinhän se on. Puhtaista ikkunoista näkee taas kirkkaammin.....
Illan pimeydessä sytytimme omat pisaramme kaipauksen valomereen. Heille, jotka asuvat muistoina vierellä.
Kaipaan päästä Hänen lähelleen. Tahdon tuntea Hänen rakkautensa. Haluan heittäytyä Hänen huolenpitoonsa. Mikään ei voi minua estää. Kun luotan. Kun heikkonakin vahvistun Hänen kuulemisestaan. Eilen oli hetki, jolloin sain kääntää kyynelten kastelemat kasvoni ja nähdä vierelläni ystävän. Toisen, jonka kanssa yhdessä voi kantaa niin kiitoksen kuin anomisen Hänen kasvojensa eteen. Saa riemuita ja itkeä yhdessä, silloinkin kun toinen on kaukana. Silloinkin. Tämä yhteys on lahja, jolle ei voi määrittää arvoa. Se on Häneltä annettu.
Tänä aamuna sydämeni ikkunoissa paistoi aurinko. Viivyin hiljaisuuteni sylissä sisintäni kuunnellen. Laskin käsivarsilleen lepäämään uupuneen ystävän. Läheltä ja kaukaa. Silitin siipiensä suojiin surevan. Nostin kasvojensa eteen kaipaavan. Kiitokseeni käärin osalleni annetun. Piirsin kuvaksi ,puin sanoiksi. Kaikellani kannoin jokaisen. Itsenikin. Hänen viisauteensa, voimaansa ja kirkkauteensa. Lakkaamatta. Väsymättä.
Kun nyt käänsin kasvoni. Puhdistetuin sydämen ikkunoin. Läpi ikkunan. Hymyilen. Heikkona olenkin vahva. Minulla on niin paljon. Hän, joka eilen itki ja iloitsi vierelläni. Hänen päiväänsä pyydän auringonsäteitä. He, jotka aamulla lähtiessään hihkaisivat HEIppasensa. Heille jokaiselle lähetän ripauksen rakkauttani juuri tähän hetkeen. Jokaiselle lähellä, kaukana, tutumpana, etäämpänä. Sinullekin siellä. Haluan kutoa iloisen raidan tämän päiväsi mattoon. Teen sen Hänen rakkautensa voimalla. Sormeni toistensa lomaan sulkien.
"Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät."
"Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa."
Tästä on hyvä jatkaa tätä päivää....