maanantai 7. maaliskuuta 2011

Eilisen iloja ylsi tähänkin päivään

Tänään on kuunneltu ja opittu. LAulettu ja puheltu. 
Oltu hiljaa ja sanottu. Saatu ja anottu.
Hiihdetty ja laskettu. JAksettu ja väsytty.
Kiivetty ja kavuttu. Jalkasin, suksin, pulkin ja ajatuksin. Kohti kevään ojennettuja käsivarsia. 
Ilo vierellä.
 Pikkuisimpani sanoi, että eilisen yksi hyvyys oli ,kun saimme olla kauniissa ilmassa ulkona. KAtselin taivaan sinistä kantta. Auringon leikkiä hangen pinnalla. Ihmettelin jääpuikkoja, joiden iho hiljalleen suli kevään tuloon. Kuulin ympärilläni hiljalleen muuntuvan luonnon kuiskeen. Tunsin olevani lähellä kaiken kauneuden antajaa. Tässä se hyvyys oli. Aivan lähellä ja läsnä. Pienesti.
 Siivensä menettänyt rautaenkeli oli unohtunut kaivon kannelle. Auringon sylin lämpö näytti sille  päivänvalon. Rikkinäisyydessään se levollisen luottavaisena odottaa. Kuuntelee luonnon lupauksia. Uusi aamu tuo mullan tuoksun taas lähemmäs. Niin vahvana olen aistinut lupauksesi minäkin. Säröille saakka hauraaksi minut kuljetit huomaamaan lohdullisuutesi ja lämpösi läheisyyden.
 
Lauantaina tanssin huonekaluvalssia. Kutsuin rakkaankin sen pyörteisiin. Kevät viritti meille  sävelensä valossaan. Siivitti kaipuuseen uudesta, eheämmästä. KAikki vanha asettui uusiin askeliin. Illalla sytytimme kynttilät ja asetuimme tutun olohuoneen uusiin kehyksiin. Elämässäkin on joskus katsottava tutuksi tullutta turvallisuutta uusin silmin. Annettava lupa ja luotettava. Sinun voimasi ei katoa uudenkaan alla.

Miten mahdottoman suuri onkaan auringon syli. Säteillään pyyhkii pois talvea ja antaa tilaa uuden syntymiselle. Kutsuu kaiken esiin lumipeitteen alta. Tervehtii valollaan ja antaa luvan kaivata kevään värejä. Sinäkin kutsut meistä esiin puoleesi kaipaavaa. Olet linnunlaulu koivun oksiston kätköissä. Kuulen kutsusi ja kuljen kohti.
LApset leipoivat rakkaan kanssa laskiaispullia. Minä sain luvan haluta korvapuusteja. KAnelisen pullan tuoksu tuntui vielä aamulla. Se herätti uuteen päivään. Hyvään .Nyt siihen sekoittuu kahvin pehmeä aromi. Kolme opinahjoissaan. Rakas töissä. Yksi kuumeisena tahollaan. Minä tässä ajatusteni kanssa. Kiitos kuiskii minussa. Elämän pienten ihmeiden äärellä olen sydämeni ovet avoinna. Tuulessa kulkee lupaus. Kevään tuoksu tuntuu jo.

7 kommenttia:

  1. Ihanasti kirjoitit! Ihan liikutuin kun luin tekstiäsi ja jotenkin sain siitä voimaa, kiitos!

    Kaunista alkanutta viikkoa :)

    VastaaPoista
  2. Linda,
    kiitos. Viikkoosi toivon paljon kauniita hetkiä, kevään lähemmästuovia toveja!

    VastaaPoista
  3. Voi, miten kaunis on tuo siipensä menettänyt rautaenkeli...
    Huonekaluvalssia on, joskus mukava tanssia..:)
    Keiväisen aurikoisia päiviä viikkoosi, ystäväni..

    VastaaPoista
  4. Ihana päivä teillä.
    Kirjoitat niin ihanasti ja mukavasti "sain korvapuustin"
    Oikein mukavia kevättalven päiviä sinulle edelleenkin!

    VastaaPoista
  5. Kanelin tuoksua tuli tännekin! Ihana päivä ollut teillä. Valoisaa viikkoa kaikin puolin!

    VastaaPoista
  6. Rupesi minunkin tekemään mieli pullaa... Ihania aurinkoisen keväisiä ajatuksia! Niitä minäkin vaalin, kun vihdoin aurinkokin pilkahti esiin!

    Polvellesi paranemisia kovasti!

    VastaaPoista
  7. Pullan tuoksua täälläkin.
    Äkkiä oli pakko laittaa loput syömättömät pullat pakkaseen, kun näytti uhkaavasti ja masu pullotti aamusellakin..

    kauniit, herkät kuvat, enkeli , korvapuustit..

    Aurinko on niin ihana, ihan uskomaton..
    niin kui rakkauskin. Aina se on läsnä, paistaa ja lämmittää kaikkia, kaikille..
    tuuli välillä ilkeilee...vaikkakin se tuo viestejä ja haiduttaa lumen huomaamattamme..

    ihania aurinkoisia päiviä sinulle ja perheellesi..

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥