lauantai 26. helmikuuta 2011

HAuraana nyt

 
 Juuri kun pehmeys ja hyvyys olivat istahtaneet vierelle ja kietoneet oloonsa. Juuri kun sisintäni avaten olin hauraimmillani. Juuri kun valonsäteissä tuikki lupaus ja lämpö. Juuri silloin. Hiljaisuuteeni  tuli haava.  Sanat satuttivat ja eheyteni rikkoutui säröille. Luottamus käänsi selkänsä. Kuin jotakin olisi riistetty irti juuriaan myöten. KAsvanut kuihtui hetkessä. Sisimpäni itkee suuria kyyneleitä. Askeleissani painaa pettymys. Käsissäni kuin pieni siivekäs lähdössä lentoonsa, anteeksianto.
 Yön tunteina uni kiersi kaukaa. Ajatusten virta oli kysymyksillä täytetty.  Mieli rauhaton vaeltaja. Avaan itsestäni uutta sivua, sanoja vailla. VAstauksista paljasta. Surusilmin kohotan katseeni ainoan luo, jonka viisaus ja huolenpito avaa valolle sijan tunnelini päähän. Tuudita minua lohdun kehdossa. Nosta syliisi voimistumaan. Ojennan väsyneen sisimpäni suuntaasi.Tunnit kulkivat yön huminassa omaa tahtiaan. Kuuntelin sydämeni surumielistä sykettä. Neuvottomuudessani etsin kättä tartuttavaksi.
Kuin eilispäivän viimassa, oli sanoissa kylmyyttä. Uudelleen ja uudelleen. Pyydän viisautta olla hiljaa. JAksamista ottaa  vastaan. JAlaksissani ei nyt ole voimaa kulkea arkeaan. Sisin palelee.
Tuntuu raskaalta katsoa entiseen. KAdonneeseen herkkyyteen piirtyy uudenlainen maisema. Miten voisi unohtaa ja ohittaa. Miten saada palaamaan paikoilleen. KAtson peiliin itseeni, syvälle sydämeen saakka. Uusien sanojen lähteessä läikähtää kirkkaus. Vain avullasi kuljen huomiseen. Kyynelvirta puhdistaa haavat tulehtumasta. Kosketuksesi alla rauhoitun. Ja yhä enemmän ymmärrän ihmisen pienuuden rinnallasi. Me emme näe. Me luulemme näkevämme. Sinun katseesi alla.
Hetkisen tuntuu taakka raskaalta. Tarkoitus on jossain. Siihen en vielä yllä. Sinun siunaustasi riittää lämmöksi kylmyydeksi kylvetylle. LAske lämpösi sinne ,missä sitä ollaan vailla. Pyyntöni on vilpitön.
 Hämärän läpi katson nyt. Vielä asetun rikkinäisyydessäni eteesi. Luottaen vain Sinuun.

11 kommenttia:

  1. Ymmärrän tunteen.
    Halit.
    Valo virkistää mutta paljastaa.
    Sekin väsyttää,huomaan.
    Rauhallista viikonloppua sinulle.

    VastaaPoista
  2. Varmasti Hän sinua tuuditta lohdun kehdossa. Vaikka tällä hetkellä kaikki luottamus olisi kadonnut, tulet näkemään Hänen valon tunnelin päässä ja pikkuhiljaa sydämmesi surumielinen syke saa iloisemman tahdin.
    Voimia ja sinuausta sinulle.
    Olet mielessäni!

    VastaaPoista
  3. Voimia! Onneksi on kuitenkin, mihin tarttua. Ja Hän, joka tarttuu, kun sitä tarvitsee.

    VastaaPoista
  4. Turvallista on tietää että meistä huolehditaan ja voimme turvautua aina
    hänen kaikkivoipaan apuunsa.
    Voimahaleja!

    VastaaPoista
  5. MAria,
    sinä ihana! Uskon ja tiedän, että ymmärrät. Nyt annan itselleni luvan olla voimaton. RAuhallisia hetkiä luoksesi!

    Irmastiina,
    uskon lujasti, se helpottaa, kun tietää, että Hän kannattelee kipeimmän yli. Iloitsen sinusta!

    Purnauskis,
    niin. Hän tarttuu juuri silloin, kun ei enää itse jaksa kurottaa. Elämään kuuluvat varjot sekä valot. Nyt hetki näin. Kiitos myötäelämisestä.

    Marjamatilda,
    kiitos voimahalauksesta. Nyt tarvitsen niitä. Luottaen saamme taittaa kuoppaistakin matkaa.

    VastaaPoista
  6. Lämmin kiitos vierailustai:)
    Kauniita ajatuksia kirjoitit,
    niin ajankohtaisia itsellekin...

    Ja , niin , vastasin sinulle rististä kommenttilootassani:)

    leppoisaa viikonloppua ystäväni<3
    iltaterlut
    Päivi

    VastaaPoista
  7. Voimasäteitä, valon pilkahduksia täältä sinulle.

    VastaaPoista
  8. Voi rakas tinttarus..
    ymmärrän..
    pieni hetki, viivähdys ja ilo on luonasi..
    Kaikki harmaat ajatukset, pahat sanat ovat rakkauden pyyntöjä.
    Joskus niitä on vaikea ottaa vastaan, kohdata..Mutta suurimmän syleilyssä susuri muuttuu ihanaksi uudeksi ja olet isompana arjessasi..

    "Elämä tarvitsee paikan, josta tulla sisään.."

    Olen itse noussut surustani ja luottamus kantaa ja lennättää..sinuakin!
    halaus!

    VastaaPoista
  9. Toivon niin kovasti, etteivät nämä vaikeat hetket elämässäsi kestä kovin kauan. Oli asia mikä hyvänsä, huomaan sen olevan sinulle suuri ja vaativan työtä korjautuakseen.

    Onneksi et sitä työtä joudu tekemään yksin. Voimia!

    VastaaPoista
  10. Saappaat uppoavat joskus niin syvälle ja tarkoitus ei kirkastu. Miksi annetaan kaikenlaista kestettäväksi? Sitä kysymystä ei voi ohittaa. Silti kaikessa kivussa ja syvyyksien uumenissa saadaan luottaa lohdutukseen. Siihen, että todella jos ei itsellä ole voimia riippua kiinni ristissä, niin Hän pitää meistä kiinni, eikä pudota, ei koskaan pudota. Olet ajatuksissani ja rukouksissani myös. Toivon kivun pian hellittävän ja että saisit kuivata kyyneleet. Voimia ja siunausta.

    Ystävyydellä Anu

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥