Voimani on sinussa

 Sillä sinä olet minun apuni ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen. Ps.63:8

 

Taitan matkaani voimassasi. Luottamuksellani ei ole ääriä, ei syvyyttä tai määränpäätä. Se ei lopu vaan kantaa minua yli kaiken sen, mihin jalkani ei yllä. Sinussa on voimani. Tänään sain levähtää edessäsi ja avata itseni paljaaksi sinun koskettaa. Väsynyt sisimpäni nousi ylistämään suuruuttasi. Kyynelten pehmeässä virrassa kulki rakkaus. Pyyhkäisin kämmenelläni sen pehmeyttä ja kohotin kasvoni sinun sateesi alla vain nöyränä ja kiitollisena vastaanottamaan.

Sinä lasket sydämiimme lempeydessäsi lepäävän. Toisen väsyneen, sirpaleiksi särkyneen. Nimessäsi saan kantaa eteesi en vain itseni, vaan vierellä vartovan. Toisaalla tarvitsevan. En enää kysy, miksi. Sinä virvoitat teilläsi. Armollisuutesi ansaitsemattoman saamme osallemme. RAkkaudestasi riittää jokaiseen hetkeen. Tähänkin. TAllensin ajatuksen: kun olen heikko, pieni, hauras....jätän Sinulle tilan olla isosti läsnä minussa. Sen varaan uskon itseni. JA suru kääntää kasvonsa ilon alustaksi.

Rakkaus, jonka liekki ei sammu. Kirkkaus, jonka eteen pilvi ei kulje. Side, joka vahvuudessaan on väkevä. Pienen lapsen luonteessa on kadehdittavaa kaikkivoipaisuutta. MAhdottomuuden edessä koettu voima, joka nostaa vuorenkin sijoiltaan. JA miten?! Kun uskoo ja luottaa, lennättää epäilyn siivilleen kohti kaukaisuuden äärtä. Sillä tunteella tahdon astua edessäolevaan. Se vahvuus asuu sydämessäni. Sitä unohtamatta olen valmis nostamaan jalkani askelmalta uudelle. RAkkautesi turvin.

Aurinko saatteli lomalaisia viimeiseen lepopäivään. Alkava arki odottaa alkuaan. Takana paljon lomahyvää. Jokaisella omat huikeat hiihtokilometrit. Pikkuisten pulkat  vauhdin huumassa . Riemu asettunut punaksi poskien nukkaan. Aarrekartta  pihapiiristä reitittänyt iloisia etsijöitä. Löytämisen huikea elämys nostattanut hymyn korviin saakka. Vastapaistetun leivän tuoksu suloisen tutuksi tullut. Nuotion lämpö syliinsä kietonut. Ystävien luona vietetyt hetket hyvyyden sylinä. Häivähdys haurautta kulkee läsnä. Flunssana rakkaalla, tuntemuksina minussa. Aikanaan väistyvät arjen kulusta.Avullasi.

KAikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa. Fil. 4:13

Tämän päivän aurinko antoi lupauksen kevään tulemisesta. Uudenlainen lämpö oli läsnä säteissään. Niin kuin kevät koittaa talven jälkeen, tulee uusi päivä ja siirtää vanhan eiliseksi. Hellästi peittelen minäkin palan hauraudestani. Huomenna olen vahvempi siiveniskun verran.