Kurkistan taakse ja siirrän katseen tulevaan

Minun oli aika pysähtyä. Tarkoituksensa tälläkin, vaikken sitä vielä osaa nähdä. Tänään olen antanut ajatuksilleni luvan lainehtia. Olen lipunut menneen vuoden aalloilla ja tähynnyt sydämeni silmin taivaanrantaan. Kiitänyt pitkin joen jäätynyttä pintaa muistoissani. Kulkenut astuttujen polkujeni viertä ja kuunnellut.

 Kuorrutan kiitollisuudella monta mennyttä hetkeä. Olen saanut paljon. Hyvyyden sylissä, vahvoilla käsivarsilla. RAkastettuna, hoivattuna. Olen saanut lapsen lailla heittäytyä suureen syliin, pehmeään ja aina avoinnaolevaan. Armon oksalla olen voinut laulaa niin ilon kuin surunkin säveleitä. Monelle annetulle, osalleni tarkoitetulle olen saanut kartan. Löytänyt reitin ja ymmärtänyt väylän. Mikään ei ole ollut turhaa. Jokainen askel on ollut tarpeen, jotta pääsen perille. Etten eksy.

 

Uuteen edessäolevaan astun luottaen. Puristan kättä kädessäni ja tiedän, että saan askeltaa turvassa. KAikki osalleni aiottu on jo Hänen tiedossaan. Suunnitelma alkavan vuoden päiville on valmiina. Haluan antaa itselleni luvan tuntea sen. Pitää taidon löytää arjesta  ne pienet ihmeet. Toivon voivani olla toiselle se, mihin voimani riittävät. Kulkea,mihin sydämelleni puhuttu johdattaa. Haluan kaikellani uskaltaa heittäytyä yhä hartaammin Isäni syliin. Ammentaa rakkauttaan ja rakastaa. 

 "Rakas Jeesus siunaa meitä, anna meille enkeleitä, siivillänsä meitä peitä, älä koskaan meitä heitä." Tämän olen saanut kuulla tänä vuonna 363 kertaa. Tänäänkin. Huomenna. Ja pyydän seuraavat 365 kertaa. Lapsen lailla haluan luottaa, uskoa ja toivoa. Siipien siunaavaa suojaa pyytää. Sinullekin.

 Hyvyyden helmiä on vuoteeni riittänyt. Ilon, valon ja tyyneyden siemenistä  paljon kauneutta osalleni. RAkkauden, luottamuksen ja ystävyyden versoista on kasvanut vierelleni puutarha, jossa levähtää. Kipu, taakka ja murhekin on mahtunut raidoiksi elämäni mattoon. Harmaa kuitenkin saa värit vain hehkumaan. Ajallaan. Synkkyyden sateen jälkeen raikkaus asettuu kuin aamukaste kimaltelemaan elämän lehdelle. KAikella on ja on ollut aikansa. Tulee olemaan. Kun uskoo ja luottaa.

 

Ystävyyden lahjasta haluan kiittää. Hän on antanut sen voimakseni. Sitä haluan kaikellani vaalia. Suljen silmäni ja näen ystävän vierelläni. Siinä hän on silloinkin, kun matka välillämme on pitkä. Sanansa auttavat, kun pää painuu ja taakka painaa. LÄsnä hän on ollut iloissani. Suruissani. Olemme saaneet virrata kuin vuoripurot alas elämän rinnettä. Ystävyyden virrassa kyyneleet ovat pisaroita. Riemun sekä liikutuksen. Huolen ja helpotuksen. JAettuina. Koettuina. Kohotan käteni kiittämään kuluneista ja annan sijan uusiin päiviin. Uusiin uomiin. Siunauksen tuulen alla.

 

Pyydän vain, pidä meistä huolta!

JA tiedän, että pidät.

RAkkaudellasi, viisaudellasi.

Herra, sinä olet laupias,

muista minua,

osoita ikiaikaista hyvyyttäsi.

Ps.25:6

SIUNAUSTA PIAN ALKAVAN VUODEN JOKAISEEN PÄIVÄÄSI!

Roihutkoon ystävyyden ja rakkauden tuli.

Liplattakoon luottamuksen laineet.