Eilinen.....

.....on tämän aamuni lämmin muisto. Aamu-usvan pehmeydessä kuljin pihapiirissämme. Kuulas aamuaurinko teki itselleen tilaa sumun lävitse. Ilmassa tuoksui raikkaus. Puiden lehtien liikkumattomuus oli yhtä oman tyyneyteni kanssa. Ammensin aamuuni muiston eilisestä. Iloitsin ja kiitin.

Eilinen toi luoksemme ystäviä. Kotatulen äärellä  meitä yhdisti varmuus Jumalan armosta ja rakkaudesta.  Lauluin, sanoin, rukouksin, ajatuksin. Jakaen. Kuunnellen. Vastaanottaen. Hiljentyen.

"Turhaan ette tänne tulleet. Suotta ette saapuneet. Turhaan eivät tietä tallaa etsijänkään askeleet."

Aamussa oli alkavan päivän uusi valo.Yön hiljaisuuteen saakka jaksoivat lyhdyt jakaa eilistä tuikettaan.

Rakas oli iloksemme kokkaillut oman kasvihuoneen tomaattisadosta maukkaan keiton. Pyöräyttänyt pellillisen pannuleipää. Hankkinut tikun nokkaan laitettavaksi makkarat. Saimme ravita sielumme sopukoita ja täyttää kurisevia vatsojamme:)

"Sydän kun auki on, sinne Jeesus tekee asunnon. Tänään Häneen uskon, näen aamuruskon, päivä sarastaa..."

"KAtsooko Hän vielä ikkunastaan vain nähdäkseen yhden eksyneen?...."

"Etsijänä pysyn, kuuntelemaan jään. Aina suuntaa kysyn, tiedän matkan pään. Saan armoon luottaa yhä, keskeneräinen. Kiitos Herra pyhä, iankaikkinen"

Luonnon aamukauneutta tutkaillen, kuuntelin hiljaisuutta ympärilläni.
Silmäni sulkien pysähdyin ja näin enemmän!
"...Jumala voi meitä rakastaa, Jumala voi kaiken uudistaa...."

"Pimeydessä minä kaipaan valoa Herra, kuule minun ääneni...."

Syksy on jakanut parastaan.
Eilen.
Tänään.
Huomenna.
Paljossa saan olla kiitollinen.