Plääh tätä hämäryyttä. Kameran korvaan kuiskuttelen ja kokeilla koetan tuumakkaasti saada vihiä kulloisestakin mielialastaan. Säätöjä tarjoilen ja mutrusuuta tuo mokoma minulle vain näyttää. Kun ei niin ei. No, näillä mennään.Innostuin eilennä ruokailutilan tuoleille jouluista pilkettä laittamaan. Fiilis oli, että nyt ja tuosta vaan. Kaapin pohjalta löytyi pellavaista kangasta ja suit sait siitä surruutin siksakit suikaleiden reunoille ja Pentikin huopaiset sydämet pääsivät selustoja sulostuttamaan.
Ripsin rapsin leikeltiin suurimmat langanpätkät, mutta ahkeroidessa hämärtyi turhantarkkuus:) Pulppusi iloinen mieli näitä laitellessa. Mieskin tykkäsi, joten tyytyväisyyttäni hyrisin, kun pää kallellaan aamusella kurkistelin illan aikaansaannoksia. Kuin olisi siitä kipukin hiukan antanut tilaa muille tunteille. Ilon kanssa ei kipu käy kilpasille!
Sisimmässä tuntuu hurjan paljon positiivisia aatoksia.Olen aivan antautunut suuren juhlan odottelulle. Pakonsanelemat juttuset on hoideltava, mutta niille löytyy aikansa, paikkansa. Liikaa ei saa täytymisen kelkkaan istahtaa.Kaikelle sijansa ja tilansa ja tarpeensa aikanaan. Aion JOULUlleni kiitollisuuteni ojentaa. Kaikellani riemumieltäni sille osoitan. Vastaan otan avosylin kaikkinaisen kauniin ja rakkaan. Enkä ihmettelemästä, häämmästelemästä lakkaa: saimme kaiken, mitään ei antaa tarvinnut, ottaa vastaan vain. KIITOSta ei kyllin paljon osaa kertoa. Hiljaa kohotan käteni ja tunnen, kuulen, tiedän vastauksen. RAkkautta se on. Armoa mittaamatonta. LAhja mittaamattoman arvoinen! Meille annettu!!
Tänään pääsivät suppilovahveroiset, kuivahtaneet lasipurnukkaan. Veljelleni ne jouluiloa toivottamaan on tarkoitettu. Kietaisin tuoleilta jäänyttä pellavaista hatuksi ja etikettilappusen kiinnitin kaulaan. Aika soma.
Viimeiset maanittelut kamerakaverille....
Ja mukavasti valaistui:)
Rakkaiden lähelläoloa,
suunnattomasti suloisia sanoja,
runsain mitoin rauhaisaa tunnelmaa,
hymynhelmeilyä,
kiitosmieltä kohoavaa,
ja tästä mukaasi musiikkia mukavaa...
Hienon jouluehostuksen teit tuoleillesi, suppiloille. Tykkään kovasti :)
VastaaPoistaLeppoista viikonloppua!
<3 Henska
Suloisia kädentöitä ja mukavia turinoita :))
VastaaPoistaIhanaisia käsitöitä olet tehnyt <3
VastaaPoistaKauniita ajatuksia ja puuhastelua sinulla. Pehmeitä joulun juttuja. Suppilovahverot kuivattuna ovat mukavan monikäyttöisiä ja vallan oiva lahja. Mukavaa viikonloppua toivottelen.
VastaaPoistaIhanaa ja tärkeää tekstiä!! Kauniita käsitöitä ja musiikkia!:)
VastaaPoistaTuota tekstiäsi jäin ajattelemaan, oppiiko sitä asiaa, että meille on annettu niin valtava lahja ja rakkaus milloinkaan oikein ymmärtämään? Kun sen aina saisin sydämessäni sälyttää ja ymmärtäisin aina vain paremmin:)
Upea kamera,mitähän merkkiä tunnustaa)Ja ihania kuvia!Aurinkoa ja pakkasta täältä savosta:):)
VastaaPoista