torstai 24. syyskuuta 2009

Pienestä iso ilo!


Miten onkaan painanut taakka harteilla.
Miten onkaan syvällä sisälläni soinut mollissa sävel.
Miten olenkaan murtunein mielin laahustanut.
Eikä polkuni pää edes häämöttänyt!?! 
 
Ilo pienestä saa suuren roolin .
Mieli karkeloi ja iloitsee.
Riemuhuuto.
Soitto sydämeni  sävelten käy duuriin.
Kiitoksen kohotan paikalleen.

 
 Päivieni taulu piirtyy pilviin.
Kokoan kauneuden katseeni kiertoon.
Elämä .
Tässä ja nyt.
Hetki hento muutti mustan 
ruskaksi.
Iloitsen niin!




 Kiittämisen kulutushysteriaako?
EI!!
Kiitosta riittää riittää ja riittää.
Sitä ei voi tuhlata liikaa!!
Se pitää siepata pienestä.
Antaa pienelle suuruus!


 
Kiitos.

3 kommenttia:

  1. Ihana postaus <3 Niin kuvat kuin tekstikin...

    VastaaPoista
  2. Kauniita sanoja ja kuvia, kumpa minäkin osaisin olla tarpeeksi kiitollinen <3

    VastaaPoista
  3. Kiitoksen sanoja ja ylistyksiä on suuntautunut Ylös eilen runsain mitoin.
    Tyttäreni auto romuttui täysin rajussa ulosajossa moottoritiellä.Kuin Suuri Guardian Angel oli mukana tyttö selvisi lähes vammoitta.On vielä tämän päivän keskussairaalassa tarkkailtavana.Eilen kävimme Töölössä häntä katsomassa.
    Henkilökuntakin ihmetteli niitä muutamaa naarmua jotka lasinsiruista vain tuli.
    Nämä pysähdyttää meidät ihmiset aina totaalisti.Silloin on hyvä hetki tosiaan pysähtyä ajattelemaan tätä elämäämme , kuinka pienistä se on kiinni.Otetaan kiinni siitä itä meillä on nyt ja nautitaan.
    Kiitetään kaikesta hyvästä.Kiitos Sinulle kun saan jakaa ajatuksia kanssasi.
    Ystäväsi Kaisa

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥