tiistai 15. syyskuuta 2009

Tämän päivän tuumailuja.....



Painaa raskaana ajatusten taakka,
kuorma
liialla pähkäilyllä päällystetty.
PAinuu pää
näkemään, omien jalkojen juureen,
pienuuden puutarhaan,
oivaltamattomiin onkaloihin.
VAan paljonpa poimivat väsyneet silmät,
kauneutta kurkkivat 
kulmiaan nostellen.
Sittenkin. 
  
Nousee kohti korkeutta
ajatus,
kapuaa, kiipeää
nälkäisenä
KERRO!!
Anna ymmärrys!!
KOhota ajatukset siivilleen
takaisin tuuppaa tuttu tunne,
hetkeksi hiljaisuuteen hävinnyt...
KIITOS!! 
  
Karu voimattomuus
olen paljaana aivan.... 
kAikesta kuoriutunut 
kadottanut itseni.

 Kehotan käsken
koitan kovasti kaikellani.
Kiittää.
Aiheita riittää.
Nyt.....
Näen ne taas kukkaan puhjenneina!!
  
 VAloni, iloni.
KAIKKENI.
Sain olla hetken , olla vain.
Sinä olit läsnä silloinkin.
Pienuuteni perustana.
KIITOS.
 
 

5 kommenttia:

  1. Ihana runo, sisälsi paljon minunkin ajatuksiani tänään, kiitos en osaisi noin kauniiksi sanoiksi pukea <3

    VastaaPoista
  2. Tunteita runsaasti, paljon omianikin, Kiitos Sinulle!

    VastaaPoista
  3. Luin allaolevan postauksen myös...aivan samalle tuntuu minusta nyt tänään...on vaikka mitä vaivaa ja kovat lääkkeet päällä...sängynpohjalla bloggailen..odotan taas pääsyä pois tästä tilasta...kai sitä taas naustaan..uuteen päivään.

    VastaaPoista
  4. Voi miten kaunis on tuo heinäseiväsaita, työkalut ja tikkaat!

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥