KIITOS ja kumarrus Aamunkukalle tästä suloisesta tunnustuksesta, jonka sain kiikuttaa kerallani Riihipirttiin! Kolme itselle rakasta sekä tärkeää asiaa se toi kerrottavaksi tullessaan. Sitten piti plarailla valokuvia ja valita sieltä yksi erityinen. Hmm. Viime aikoina olen erityisellä tavalla saanut kokea olevani niin hyvissä ja rakastavissa sekä huolehtivissa käsissä päivä toisensa perään, että ihan ylitsevuotavaisesti sydämeltäni kumpuaa niitä tärkeitä ja rakkaita seikkoja. Niin monen hetken ja seikan edessä koen kiitollisuutta.
Vaan mitalikolmikkoni on:
OMA PERHEENI
YSTÄVÄNI
USKONI
Joka päivä, jokainen hetki, saan istuttaa uusia siemeniä kiitollisuuden peltooni ja korjata satoa.
Kiitos!
Yksi kuva otti heti paikan erityisimpänä tämän syksyksi jo kääntyneen kesän kuvista. Siinä nelikkoni 7vee, 9vee, 13vee ja 17vee kesäauringon sylissä keikauttivat päänsä yhteen ja jakoivat äidin pyynnöstä parasta hymyään kilpaa auringon säteiden kanssa. Sitä en kuitenkaan halua laittaa tänne:) Siispä valitsen jonkun kuvan, joka juuri tänä aamuna jakaa minulle erityisyyttään.
Riihipirtin metsästä löytyy aitta ja kota. Kota on koko perheellemme tärkeä paikka. Siellä on sisimpääni piirtynyt lukuisia lähtemättömiä hetkiä. Ympäri vuoden se avaa ovensa ja ottaa meidät erityisyyteensä. Joulumme alkaa sieltä riisipuuronmakuisena, kesäiltojen viiletessä sen lämpö kietoo kätensä ympärillemme, siellä tulen loimottaessa rauhallisuuttaan olemme jakaneet ystäviemmekin kanssa asioita korkeamman kannettavaksi, sen suojissa on vietetty ilon, murheen, juhlan ja arjen hetkiä. Sinnepä suuntaamme tänäänkin iltasella kalaa paistamaan ja päivän mietteitämme vaihtamaan. Se on kuullut laulua, naurua, rukouksia, itkuakin. Toisinaan sadepisaroiden tanssi siivittää ropinallaan iloista puheensorinaa. Kota sai vuosi sitten kaverikseen aitan, josta on tullut lasten ja kavereittensa kesäpesä:) KUvani valintaan ei tällä kertaa vaikuttanut estetiikka, vaan kuvan mukanaan tuoma syvä lämmöntunne sydänalassani.
Pihakoivun oksistossa tuikkii pieniä keltaisia aurinkoja. Sadettalupaavan harmaan aamun aurinkoja ovat ajatukseni rakkaistani. Mitkä ovat sinun arkesi aurinkoja? LAitan tämän tunnustuksen eteenpäin kolmelle.
Ole hyvä sinä omilla kirjoituksillasi ja kuvillasi minua usein ilahduttava:
Silti tahtoessaan voi jokainen tänne piipahtavainen kertoa kommenttilootaan omista tärkeistään, omista arkensa auringonvalon jakajista!
Olkoon sinun viikonloppusi
valoa ja paistetta pullollaan!
Lämpöisin kiitokseni Tinttarus näin mukavasta yllätyksestä!
VastaaPoistaJa kauniista kertomastasi .Olet suloinen sinä!
Mitä osaisin kertoa
kaikki lapseni,
rakkaat lähellä
tämä elämä,
jonka sain lahjaksi
ne ovat tärkeintä
juuri nyt
tässä.
Onnea tunnustuksesta! Mukavaa sunnuntaita :)
VastaaPoistaKiitos. Halaan!
VastaaPoistaMinä liitän onnellisena tämän lahjan sinne edelliseen postaukseeni koska rakastamieni asioiden kärki pysyy samana. Näin se on, että rakkainta ovat läheiset ja taivasasiat. Monen monta kaunista, rakasta ja ihanaa asiaa on näiden ohella elämässä mutta eivät ne yllä kaikkein tärkeimpien yli.
Teidän kotanne on kyllä varmasti sellainen oikea perheen kokoamispaikka. Voin vain kuvitella, miten siellä on tunnelmallista istua tulen ääressä, rupatella, supatela ja nauttia yhdessä - herkutellakin.
Meillä vietetään verkkaista pyhäaamua. Pian pistetään nenät pihalle ja retkeillään vähän. Minä en vielä pitkälle jaksa, kun niin olen edelleen flunssassa mutta edes pieni pyrähdys pihailmaan virkistää.
Teidän kotoseen siunattua pyhää.
Iloa,
Anu
Hei tinttarus!
VastaaPoistaOnnea sinulle tunnustuksestasi ja kiitos kun jaoit sen eteenpäin, muistaen minua ja muita ,
tulin niin iloinseksi siitä..
Sinun ihanat, herkät, postauksesi tuovat aina sitä ihanaa valoa ja siunausta, jota me kaikki tarvitsemme..
ihanaa sunnuntaita halauksin sinulle ja perheellesi!
Onnea tunnustuksesta. Ja kaikkea hyvää tulevaan viikkoosi :)
VastaaPoistaOnnea paljon tunnustuksesta:) Olen samaa mieltä, että sinun postauksista tulee niin hyvälle mielelle, ja täältä saa aina itsekin energiaa ja hyvää tuulta!
VastaaPoista