Sateen suukoteltavana

Sateenropina on säestänyt tätä päivää. Sade jakaa ulkonaviihtyväiselle pieniä suukkosiaan. Ilmassa on herkkää heräämistä auringon kuivattamassa luonnossa. Moni kasvi tuntuu kuin huokailevan, myhäilevän sateen syleilyssä. Huomasin vain, että tässä kosteassa tyyneydessä viihtyvät myös hyttyset. Huitaisen niitä matkoihinsa ja palaan sisälle. Sadepäivä kutsuu kaappien siivoukseen. JA meillä se menee niin, että, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kovan tohinan kanssa siistiytyy lelulaatikot ja pulpetin sisältö tuolla pienimmäisen kammarissa:)  Neito on samanmoinen siivoilija kuin äitsynsä. Puuhaa säestää pieni itsekseenhöpötys. Suloista.

Pihapolkujen vierustoilla villit ja vapaana kasvavat kaunokaiset saavat tältä päivältä uutta puhtia kukoistukseensa. Olen innostunut ihastelemaan aivan erityisyydellä kesän luonnonkukkia. Unelmanani on iso kukkaniitty tuohon Riihipirtin eteen. Nyt se on annettuna paikallisen viljelijän viljeltäväksi. KAunis on katsella nytkin. Saa seurailla kasvun ihmettä, kun talven jäljiltä onnettomat mustat multavaot muuttuvat ajan kanssa vehnäpelloksi. Syksyllä sen kauneus on uskomaton! Säästän unelmani. TAlletan sydänalaan. Hymysuin:)

Puuvajalla pidettiin pari viikkoa sitten oman porukan pikkutalkoot. Nyt sen ohi kulkiessa hymyilyttää. LApset isommat ihmettelivät, että pitääkö puuvajalla ja tunkiollakin siivota:) Halot on poika hakannut ja porukalla pinottu. Kelkat ja pulkat päässeet suojaan ja viimeisetkin kesätuolit kaivettu esiin. Minä sain luvan kanssa seurailla sivusta kun flunssa silloin jo kolkutteli tulollaan...

Sateesta nauttii tämäkin roikkuessaan lisää rosoa itseensä sateelta pyytämässä.

JA minä hipsuttelen nyt viimeisten kaapin hyllyjen luo kuiskimaan, josko laitettaisiin sadepäivän urakka päätökseen. Sateen jälkeen ilma tuoksuu niin raikkaalta. Odotan jo huomista....taidanpa hörpätä aamukupposen sateen jättämässä suloisuudessa tuolla ulkosalla.....

Aatoksiisi ota jotakin oikein kaunista,

sulje silmät ja kohota kasvot

sateen suukoteltavaksi!