Kukaan muu ei sitä tosiasiaa tunnusta huomaavansa, vaan itselle se on tässä ihan, vyötäröllä, uumalla omalla. Muutama lokoilukilo. Kesäkilo. Toipumiskilo. KArsintaa siis edessä. Se päätös on tehty. Tuumasta toimeen asti vaan on niin pitkä askel. Miten voikin lyhyt askellus tuntua taivaitten ja valtamerten yli matkaamiselta.
Uutukaiset pottuset saivat uuden elämän seuraavan illan aterialla. Yrttejä nipsaisin joka sorttia ja silputtelin pottulaisten ylle ja ympärille kera keveän öljyn. Muutama kapris pääsi joukkoon myös. Oli aika namia!
Salaattia salaattia ja salaattia. Tykkään kovasti ihan ja oikeasti. Mutta kun yrittää salaattiin rakentaa samanmoista suhdetta kuin irtokarkkeihin ja suklaaseen jäätelöstä puhumattakaan...Huomaan muutaman hennon otsarutun ja suun painuessa suppuun on vaikea selittää salaatille, että siihen suhtaudun kunnioituksella ja kulinarismilla. Keventäminen takkuilee yhä. Hetki taaspäin nielaisin ne kielletyt hedelmät, hups.
Makuusopen keventäminen oli helpompaa. Käänsin päiväpeitteen ympäri ja jätin hetkeksi hyvästit suurille ruskeille sävyille. Toinen puoli paljastui valkeana. Ikkunoihin ripustelin kepeät harsovalkeudet. Lattialle pieni valkea matto. Kadehtien mietin hetkessä tapahtunutta keventymistä. Minulle vaaka on a r m o t o n.
LAuantain sade antoi luvan karsia ulkosalla. Moottorisaha lauloi rakkaan käsissä, oksasakset minun hyppysissäni ja puuvajalle ilmaantui uutukaisia kirveen odottelijoita. VAltavat määrät päätyivät valvotusti ritisemään savuna ilmaan. Karsiessa keventäessä metsän ilmettä paljastui tontin nurkilta kallion kupeesta piilossa vallan majaa pitänyt herttaisen hurmaava paikka. Puronvarsi metsämansikkamättäineen. Saatanpa päivänä jonain esitellä neito puronvarren teillekin! Se sai sopen sydämeltäni oitis! Hyötyliikuntaa harjoittaessa saattoi mieleni lisäksi keventyä uumakin hitusen. Toivon.
Niin. VAnhaa pitää karsia löytääkseen sijaa uudelle. Makuukammarin karsiminen tummuudesta, jotta valo sai paikan, oli helppoa. Metsässä karsiessa silmä löysi uutta piiloistaan. Helppoa ja niin terapeuttisen mukavaa puuhaa. Miksi sen pitääkin olla vartalossa niin himputin hankalaa. JA olenhan hyvä tällaisenakin. Pikkuisen pulleampana, kilon taikka kaksi:) VAan keventäminen jatkukoon..............
Saman asian kanssa täällä painitaan, kiloja pitäisi karsia, MUTTA, kun kaikki on niin hyvää....Miksi ei salaatti ole yhtä riippuvuutta aiheuttavaa, kuin suklaa??? Miksi ei ole yhtä mukava lähteä lenkille, kuin löhöillä kotona?????
VastaaPoistaHauska postaus :) Joissain asioissa karsiminen helpompaa kuin toisissa.
VastaaPoistaHerkullisen näköiset ruokakuvat. Meillä ei olla vielä uusia perunoita keitetty joten vesi herahti kielelle.
Mukavaa juhannuksen odotusta sinulle Tinttarus !
Voi sinua Tinttarus!Ihana naisellinen kesäkuvaus!Mutta usko vaan ,sinäkin löydät sen liikkumisen josta nautit!Minulle Taivaan Isä antoi oivalluksen sen helppoudesta ison perheen äitinä= lenkkarit jalkaan ,verkkarit päälle ,ison lapsen hylkäämä:)huppari niskaan ja siitä vaan tietä pitkin hölkkäämään.Ihanaa!Jokainen askel vie ajatukset uuteen ja ihmettelyyn tässä kauniista maailmasta.Oikein ihanaa juhannusta sinulle !Olet aarre!
VastaaPoistaNam mitä herkkuja.
VastaaPoistaIloista juhannusta!
Kaisa
Aivan ihanat nuo enkelinsiivet teidän makuuhuoneen tummalla seinällä. Ja niin.. karsia pitäisi täälläkin, monestakin.. mutta ennen kaikkea vyötäröltä. Olen siis karsinnassasi mukana (ja kärsin eiku karsin itsekin)peukut ja varpaatkin pystyssä..
VastaaPoistaMinullakin herahti täällä vesi kielelle. Oma perunakauppias lupasi torstai-iltana tuoda ovellemme vasta kaivetut uudet potut. Niitä odottelen kieli pitkällä.
VastaaPoistaKarsimista olen harjoittanut siivouksen yhteydessä, vaan kilojen karsiminen on minulla aina vaikeaa. Ja tuntuu, että jos koko ajan ei ole valppaana saa pian taas rutistaa muutaman pois. Uh. Mutta sinulle haluan sanoa, että ihana nainen olet juuri sellaisena kuin nyt olet. Ja ajattele - kesäkilojen kera meissä on hippasen enemmän pehmoista halattavaa. Ei sekään ole huono asiaintila.
Juhannusviikkoosi kaikkea ihanaa,
Anu
Herkullisen näköisiä kuvia : )
VastaaPoistaKarsimis ongelmasta kärsin minäkin, siis siitä kilojen karsimisesta. Raskauskiloja on vielä ja poika täyttää kohta 9 :D Jospa tämän uuden vauvan kanssa saan karistettua entiset kilot. Tai sitten en. Suklaa vaan on niin hyvää : )
Lämpöistä juhannusta!
Hauska kirjoitus ja tunnistin itsessäni saman - ihmettelen aina, että milloin masurengas on oikein ilmestynyt...käytän paljon voita - voisikohan liittyä asiaan kenties :)
VastaaPoistaIhanasti ja hauskasti kirjoitit, ystäväin!!;D
VastaaPoistaMammelin kommentti oli myös osuva;D
Nii-in, miksi???;)Ongelmat samat ne on täälläkin;)
Luonto kuitenkin paljasti sinulle iloisen yllätyksen, aivan ihana löytää tuollaisia yllätyksiä!;)
Suloista suven jatkoa sinulle, ystäväin!