sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Kevään valo kätteli päivääni

 Päivääni on mahtunut valoa. Auringon säikeissä se tuikki ja sai silmäni siristämään ja otsan painumaan uurteisiin. Tyytyväisyydessäni se säteili aamusella antaen hyvyyden lähelleni. Viisaissa sanoissa se valaisi meitä ymmärtämään lapsenkaltaisuuden tärkeyden. Se täytti sydämen sopukat ja kutsui lähelle antajaansa. Valoonsa, voimaansa.
 
 Istuin eilen ystävän luona. Puimme sanoiksi syviä tuntoja. Hauraina saviruukkuina kirkkauden aarre sisällemme kätkettynä loistimme valoansa toisillemme. Yhdessä kannoimme eteensä silmut, joista kasvua odotamme. Ojensimme kämmenellä luoksensa siemenet, joista versoja toivomme. Kuin on kulku kyynelen kohti posken nukkaa, kuin kevään esiinkutsuma puro, niin on taival ja askel eteenpäin. Ajallaan ja reitillään. Paikallaan ja tavallaan. Jättäen kosketuksestaan jäljen, jonka pehmeys nostattaa hymyn väreiksi suupieliin. Silmätkin sulkien valo paistoi syvälle sisimpään.
 
 
 Mieleni halajaa konserttiin. Niin vielä eilen. Eteen suuren valtaistuimen korottamaan , ylistämään. Vaan valo, joka loisti päivääni , kuljetti minut keskelle Luojan suurta konserttia. Auringon avoimessa kevätsylissä kuljetin haravaani. Rakkaat ympärilläni omiaan. Löysimme uudelleen tutun metsäpolun, rapsuttelimme näkösälle vihreää. Liekkien leikki nuotiossa nieli kuivat risut ja kiitti laulullaan. Kurkien huuto kaikui metsäsaarekkeen takaa kuin fanfaarina, jossa soi Luojan viisaus ja voima. Tuulen huminassa helisi hyväily. Saappaiden alla askeleissani kaikui kiitos. Tämä sunnuntai antoi minulle kevään, jonka valossa koin heräämisen uuteen.
 
 
 Tutuksi tullut lasten laulama viisaus "valo voittaa" piirtyi illaksi taittuneeseen päivääni . Sisimpäni valo kajastaa kuin tähtenä tummuneella iltataivaalla. Valo olkoon aseenani, kevät kulkekoon kädestäni kiinni pitäen. Tukena, apuna, turvana. Iloiten vyötän itseni kirkkaudellasi, puen ylleni valosi hohtamaan rakkauttasi läheltäni etäälle asti. Sinussa on rukiini. Sanassasi elämäni leipä.
 
 
Tämän päivän tuokioissa sain astua pintaa syvemmälle.
Tästä on hyvä jatkaa jakamaasi kevääseen. 
Sinun kanssasi, sinua seuraten.
Kanssasi iloiten. Valoasi säteillen.

5 kommenttia:

  1. Tekstistä huokuu levollinen rauhan tunne. Ihana kevät. ♥

    VastaaPoista
  2. Isot silmut keräämissäsi oksissa.
    Ihania kuvia kaikki.
    Rauha ja seesteisyys mielessäsi, huokuu teksistäsi...taas kerran.

    Oletko muuten huomannut, miten syreenissä on jo isot silmut.

    Tämän päiväinen sade tekee luonolle hyvää... sulattaa lumen ja anttaa vettä uudelle kasvulle. Huomenna paitaakin taas jo aurinko.
    Kyllä Luoja on viisas antaessaan vettä janoiselle ja lämpöä sitä tarvitseville. Niin luonnolle, kuin meillekkin...:)

    Ihanaa alkanutta viikkoa sinulle ystäväni!

    VastaaPoista
  3. Kaunis teksti ja kauniita kuvia. Ihanaa viikon alkua sinulle =9

    VastaaPoista
  4. Erityisesti viimeisiin lauseisiin yhdyn mukaan. Nyt kun pahimmat stressinaiheet on ohi, olen todella valmis kevääseen ja valoon.

    Tein minipussukan, johon todella mahtuu ripsiväri, huulirasva ja huulipuna. Laita vaikka sähköpostia purnauskis (a) gmail.com, niin pistän siulle kuvan, saat sitten kertoa, onko se liian pieni!

    Hymy päivääsi!

    VastaaPoista
  5. Kevään valoa ja voimaa päiviisi!
    Lämpöisesti halaten, Hannah

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥