Hyvänmielen hyrinöitä

Arjen rattaat kuljettavat taas eteenpäin. Kummastellen huomasin miten joistakin seikoista on tullut itsestäänselvyyksiä. Niin kuin tämä netti. Viikko runsas sitten ukonilma visiteerasi yllämme. Salama sotki tietoliikenteemme. Vierähti viikko ilman yhteyttä. Sotki koko masiinan. Lopullisesti. Nyt uuteen totutellen.

Elämän salamoilta välttymistä olen Isän puoleen kääntyen niin pyytänyt reppukansalaisilleni. Siunausta arjen askeleisiin. Ekaluokkalaisemme saa minut ihan hykertelemään hyvästä mielestä, tirskumaan ja hihittämään hellästi. Tässä istuessani aatoksia napsuttamassa kuulen viereisen huoneen suloisen höpötyksen. Opettajansanoin hoivailee opinpoluille nukkejaan ja nallejaan. Voisin viipyä tässä tuokiossa. Imeä itselleni tuota lapsenvoimaa ja luottavaisuutta, antautumista kaikellansa ja kokonaan. Kiitoksen sujautan siivilleen. Lentäköön maanääriin saakka. Kaiuttakoon kiitosmieleni sävelet korkealle kieppumaan ja keinumaan. Luojan luo.

Eilisen vierailu viipyy vierelläni. Ystävyyden syvyys saavuttaa sydämensopukatkin. Kun sanoitta saa sanotuksi enemmän. Kun hymyssä on häivähdys kultaa. Ystävyys ei saisi ikinä kääntyä itsestäänselvyydeksi. Liitän kiitokseeni eilisen. YStävät, jotka toivat tullessaan niin suuren tunteen hyvyydestä. YHteinen rukous solmi iltapäivän kauniiksi muistoksi. MAtkaevääksi arjen päiviin. Voiteluksi rattaanpyöriin.

Kun sydän turvaa Jumalaan. Kun sisin janoaa Hänen rakkauttaan. Kun valona syksyn hämärtyvissä pehmeissä illoissa on Hänen sanansa. Valaisee kynttiläkin  kirkkaammin. Soi linnunlaulussa lohtu ja luottamus. Löytyy arjen pienistä suuruus. Siivittää sydän kiitoksensa. Saa arki kirkkaammat kehykset. Suru ja murhekin, taakka tai vaiva, kipu, kivistys kääntyy ja jaksaa. Tuntiessa tuon kosketuksen voiman, vahvistuu heikkokin.

Keräilin mustikoita elokuun maanantaissa. Tässä päivässä, joka on ollut niin hyvä. Pienin huhuilee nyt luokseen. Toinen nakkasi jalkapallorepun selkäänsä ja vilahti kentälle. Kolmas yleisurheiluunsa. Neljäs omalle kentälleen. Rakas viiletti pyörällään luonnon syliin kuntoa kohottamaan. Nyt ne mustikat mukaan ja höpöttämään hyviä hyrinöitä pihakeinun syliin pikkuisen kanssa. Koiratkin otetaan rapsuteltaviksi. Elämästä löytyy murheidenkin kyljestä sijaa kiitokselle!

Iloa viikkoosi!