Miten sitä muuttuukaan tuo väreihin tykästyminen?!Yhtenä hetkenä kaiken pitäisi hohtaa sinisen sävyissä....
Toisena tovina ei sielu siedä
häivähdystäkään sinertävää.
Jossakin suuressa suloisessa hulluudessani halusin
vuosi sitten
olohuoneestamme kaksi seinää
VIOLETIKSI!
Ukkokulta suti seiniin uuden liilan sävyn.
Nyt en kestä katsella
ei sielu siedä
nätiksi ei näky silmissäni muutu
ei ei ei!!!
Olen kyllääntynyt .
Tarpeekseni ahminut violetin voimaa.....
(kiittämättömyydessäni häpeilen...)
Vanhemman tyttösen kammarissa hehkuu roosa ja pinkki.Vaan hänpä halajaisi beigeä ja ruskeaa rusotusta
huoneeseensa!
(kiittämättömyydessään häpeilee...)
Pikkusiskonen taasen elelee prinsessaista aikakautta ja
kadehtien katsastelee siskonsa vaaleanpunaista valtaistuinta...
(kiittämättömyyttään häpeilee...)
Itsellään pirteä lime ja keltainen
kevättä sirkuttaen vastaanottamassa....
Vaaleaa on saapunut vieraaksemme enenevässä määrin...Vehreällä viheriöinnillä
höystettynä....
Kevät kutittaa rinnassa!
Värioppia lasten kanssa huomenissa aloittelen töissä...Siksipä ehkä sisikuntani silmäilee ympärilleen
värejä poimien, popsien
ja makustellen.
Vaan enpäs tohdi kotosalla seinien väreistä
supatusta aloittaa....
tulee se kevät
tämänvärisilläkin seinillä....
Iloisen värikästä
tätä päivää
!!!
Kiitollisin mielin.
Eikö ole kumma miten mieli muuttuu? Minulla oli pari vuotta sitten että halusin punaista... Nyt olen vihjaillut Isännälle että josko tapetoisimme :) Mutta ei ottanut tuulta purjeisiin! Vaaleaa nyt mielii...
VastaaPoistaOlipas värikäs ja hauska postaus! Aina täytyy puolustukseksi sanoa että naisella on oikeus muuttaa mieltään!
VastaaPoistaMiehillä ei tuo väritykästyminen vaihdu muutamassa vuodessa,
VastaaPoistaeikä taida muuttua muutamassa kymmenessäkään vuodessa...
Miten lie ne jämähtävät samoihin kuoseihin ja juttuihin niin pitkäksi aikaa~kysympähän vaan!?
Naisilla väritykästyminen muuttuu hyvin nii neljän,jopa parin vuoden välein.
Minulla tuo vaalea on jämähtänyt värityksiin yllättävän pitkäksi aikaa..eikä kyllästymistä näytä tulevan.
Vaan reilu 15 vuotta sitten läikähdellyt vihreän rakkaus on tulossa ihan selkeästi takaisin...
Vai tekeekö tämä kevät tepposensa!?Taidan kuitenkin laittaa sen tämän kevään piikkiin....
Kiitos suloisesta postauksesta!!!<3
Kuinkas siellä kintun kanssa on pärjätty!?
Duuniin olet kuitenkin päässyt!?
Jaksamista ja iloa kakrujen sekä omien että muiden kanssa.
Jos ne violetit seinät alkaa pahasti tökkimään,
kipaise maalikauppaan ja sudi seinät mieleisen värisiksi..
Naisilta tuo maalipensselin heiluttelu onnistuu oikein hyvin!!!
Rohkeutta ja sutimisintoa!!!
Ihanaa viikkoa toivottelen,mitä sitten puuhasteletkin....
Meillä on koko päivän satanut lunta...Paistelisipa aurinko lämpimästi ja alkaisi sulattelemaan lumia nurkista...
Lumikelloja jo odottelen!!!
<3:Essuntaskun emäntä
Kiitän tässä vielä ihanista kommenteista,joita olet uskollisesti taskulleni jättänyt!!!Ne piristävät päivääni aina!!!<3<3
Hauskasti kerrottu meidän naisten "oikuista" saada milloin minkäkin laista maalia tai tapettia seinään. Meillä naisilla on oikeus muuttaa mieltä niin kuin olivieno sanoi.
VastaaPoistaKivaa alkanutta viikkoa Tinttarukselle toivoo Lennu!
Tosi hauska postaus ja juuri noinhan se menee... toisena päivänä pensselöidään vihreällä ja seuraavana sinisellä :)
VastaaPoistaMaailma muuttuu ja me siinä mukana...
mutta onneksi uutta maalia saa ostamalla! :)
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Toivoopi Kantriina
Eikös väreillä ole ihan terapeuttistakin vaikutusta, jotakin sellaista muistan. Höystän kotiani esim. vaihtamalla sohvatyynyihin uusia päällisiä ja vaikka kynttilöihinkin ja siten saan kaipaamaani väriä.
VastaaPoistaJa kevät, kun etenee kesäksi eipä sitä paljoa sisällä ollakaan, vaan nautitaan luonnon väreistä.
Mukavaa viikkoa Riihipirttiin!:)
Ymmärrän kun itse katselin lilaa seinää 7 vuotta...niin se mieli muuttuu...=) Mieheni mököttää vieläkin kun menin söhimään hänen hienon lilan seinän valkoiseksi...
VastaaPoistaSinä se osaat kertoa asiat aina niin ihanalla ja hauskalla tavalla, tämänkin! Näinhän sa vähän menee, että vuosi sitten tehty juttu ei olekaan välttämättä vuoden päästä se oma juttu. Olisikohan sielu saanut jo sen värin tuoman hoidon ja kaipaa uutta...?
VastaaPoistaMutta kevät se jo keikkuen tulevi, oli värit kotona mitä oli ja kaikki värit ovat omalla tavallaan niiiin ihania!!
Värikästä huomista päivää sinulle ja lapsillesi!;D
:D postauksellesi!
VastaaPoistaJa olivieno tuon vanhan VIISAUDEN jo sanoikin :)
Mä koitin ". tupaa tehdessä valita alakertaan neutraalit värit jotta voi pienillä asiolla saada muutosta. Tehosteväriä vain vaihtaa, mutta aikalailla ne on samoina jo pian 4v ;) pysyneet kun valitsin lempivärejäni. Edellises tuvas kesti 6v ennen kuin taas tapetoitiin, mut muutettin kyllä sitten poiskin. Nyt kyllä varmaan riittää tapetointi vain ;)
On mielenkiintoista, miten mieli muuttuu värien suhteen, meillä on paljon sinistä, nyt pitäisin enemmän valkoisesta...
VastaaPoistaLiilan suhteen en ole vielä muuttanut mieltäni,sitä on makuuhuoneessa, eteisessä ja keittiössä ja edelleen siitä pidän kovasti:)
Mukavaa tiistaita!
T. Sussi
Allekirjoitan tekstisi minäkin... Minulle on käynyt niin, että sininen ja valkoinen ovat aina pysyneet lempiväreinä, vain sävyt niissä vaihtelevat.
VastaaPoistaKai se kevät tekee sen, että värejä kaipaa. Mulle on tullut tänä keväänä jokin "oikku" limenvihreästä, vaikka en ole koskaan ollut vihreän ystävä.
Värikylläistä tiistaita!
Muuttuvainen tahtoo olla minunkin mieli ja värit vaihtuvat liiankin tiuhaa. Kevättä kohden, kun matkataan, niin vihreä valtaa alaa.
VastaaPoistaVärimieltymykset muuttuvat muutaman vuoden välein, minulla on ollut monta vuotta valkoinen kausi mutta nyt taas tekee mieli jotain...jotain muuta, kun vaan tietäisi mitä:) Kun katsoo vanhoja kuvia kodistaan niin tuntuu kuin katsoisi vierasta kotia, niin paljon kaikki on muuttunut vuosien varrella. Mutta, eihän meidän tarvitsekaan jämähtää paikoillemme, vaan toteuttaa mielihaluja ja varsinkin värien suhteen, maalia pintaan ja soon siinä! Tosin rakas siippani on tyystin eri mieltä:))
VastaaPoistaVärit muuttuvat mielialan mukaan, hyvänä päivänä kun katson sinistä seinää, mieliala piristyy ja tuntuu oikein kivalta. Huonona päivänä sininen seinä on synkkä ja tuhruinen, pimeäkin kaiken lisäksi.
VastaaPoistaMinulla sininen ja kerman vaalea on säilynyt lemppareina jo vuosia, enkä ole niihin koskaan kyllästunyt. Marjapuuron punainen ja vaalea punainen ovat vaihtelevasti mukana, beigeäkin vähän tehosteena. Montaa muutakin väriä olen kokeillut, mutta vihreä ei ole koskaan ollut värini. Vihreä on minusta sammunut väri, paitsi ihan kevään vihreänä, enkä voisi kuvitellakaan vihreää seinää, sohvatyyny vielä menisi.
Taiteellinen tyttäreni on aina leikkinyt väreillä. Murkkunakin huoneessaan oli sellaiset värit, että kuvataidetta opiskellut äitikin pyöritteli silmiään. Mutta tarkan värisilmän synnyinlahjanaan saanut tyttöni onnistui rohkeissa valinnoissaan aina.
Nyt pitäisi valita olohuoneen tapetti ja voi miten se on vaikeaa, vaikka olen työkseni muiden tapetteja valinnutkin.
Valkoinen on minusta hyvä väri (paitsi siniseen sävähtävä maalarin valkoinen), mutta ihan valkoista kotia en haluaisi. Värihän on valon taittumista pinnoista ja valo on tärkeää minulle.
Ihania värikylläisiä kevätpäivää sinulle.
Sama juttu se on mullakin, lempivärit vaihtelee ja mieli muuttuu. Siksi kotimme seinät onkin neutraalit ja sitten matot sekä verhot vaihtuvat mielialojen mukaan, niitä kun on helpompi vaihdella kuin seiniä.:)
VastaaPoistaJep, jep, kyllä jos tympii, niin värejä muuttaa voi. Eli tyttösethän voi vaihtaa huoneita ja pianko nyt lilat seinät maalaa. Pussaat kunnolla ja laitat ruuat, sitten kehties maalisutikin heiluu iloisemmin:-)
VastaaPoista