lauantai 5. marraskuuta 2011

VAloksi hämärään

 Tänään aamusella pääsin pitkästä aikaa tuoksuttelemaan metsän pehmeyttä! Koiran ja tyttösen kanssa kiipeilimme tutun kotikallion laelle. Poimimme kauniita suuria oksia. Hankkimani valkeat huopapalloset saattavat päästä niiden mutkiin roikkumaan. Napsimme maltillisin ottein sammalmättäitä ja jäkäläkökkäreitä aarteiksemme. NApsautin poikki mustikan ja puolukan varpuja pieniksi kimpuiksi maljakkoon. Ahnaasti nautin metsästä, joka ympäröi tuoksuillaan ja kauneudellaan. Olin niin kaivannut. Olin liian monta päivää ollut poissa. Voiko metsän ihmeiden keskellä muuta kuin nöyränä painaa päänsä kiitokseen. Metsä on minulle toinen kirkko!
 
Yhden kimpun kiikutan maanantaina oppijoitteni ja itseni iloksi. Töissäkin kynttilä syttyy luokan hämärään toivottamaan tervetulleiksi nuo, joita jo huomaan kaivanneeni:) Enemmän kuitenkin rinnallakulkijaani, tuota ystävää, jonka kanssa saan arkeanikin askeltaa yhdesssä miettien, suunnitellen ja toteuttaen. Tänään metsän rauhassa ajattelin häntä. Ystävääni. Ja kaikkea sitä, mitä osallemme on jaettu. Niin uskomaton määrä hyvää. Paljon hyväksikääntynyttä huolta. Todellinen ystävyys on mittaamaton aarre! Ja polkumme, jotka tahoiltaan kuljettivat askeltamaan rinnakkain, oli osa suurempaa suunnitelmaa. Näin koen, tunnen  ja uskon.
Aamulla poika, tuo jo aikuiseksi kasvanut, muistutti, että kaipa kynttilä sytytetään talvella poisnukkuneen koirammekin kivikummulle. Siellä nyt jo aamusta tuikahdellut pieni lyhty kivien ja havujen keskellä. Hämärän laskeutuessa käymme hautausmaalla viemässä valomme haudalle. Huomaan kaipaavani isovanhempiani, joiden  haudalle on liian pitkä matka kulkea tänään. Lapsuusmuistoista löytyy vaalittavaa. Paljon kaunista ja hyvää.

Harmaus on asettunut vahvasti maisemaan. Se hiipii hunnuksi aatoksiinkin. Sen levollisuus kutsuu paljon ajatuksia esiin. Ne piirtyvät sanoiksi sisimpääni. Pienikin valon pilkahdus on helpompi huomata kun se saa siivet keskellä tasaista haaleutta. Paljon pieniä enkeleitä lähellämme. Annan niiden ympäröidä ja asettua harmoniaksi olemiseeni. Ihan liki. Kertomaan, että tässä on hyvä olla.

16 kommenttia:

  1. Minäkin kävin tänään ulkona, kunnolla pitkästä aikaa, en ihan metsässä, mutta isojen, vanhojen tammien luona, pienellä kukkulalla. Nautin niin, täydellistä. Hyvää viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
  2. Ihania sanoja, ihania ajatuksia, kuten aina sinulla..

    Kynttilän liekki muistuttaa menneistä rakkaista, etenkin tänään..

    Enkelit ovat lähellämme ♥

    VastaaPoista
  3. Metsä on minullekkin tärkeä paikka.
    Ulkona mekin tänään osan päiväämme vietimme.
    Asettelimme lintulaudat paikoilleen ja kevättä silmällä pitäen, linnunpönttöjä puihin.

    Pihallamme on paljon oravia ja mietinkin miten saisin ne keväällä pysymään poissa lintujen pesistä....☺☺

    Haudallakin kävimme kynttilät viemäsää.

    Pihallekin laitoimme kynttilät valaisemaan.

    Oikein rauhallista pyhäinpäivän iltaa sinulle.♥

    VastaaPoista
  4. Luonto onkin kuin toinen kirkko. Ihana postaus, täynnä lepoa ja rauhaa, sopii hyvin tähän päivään.

    VastaaPoista
  5. Koskettavaa ja kaunista, jäin oikein viipyilemään näihin tunnelmiin..Kiitos <3

    VastaaPoista
  6. Kaunista... ja rauhallista ♥
    Toivottelen ihanaa iltaa sinulle!

    VastaaPoista
  7. Liityin juuri uudeksi lukijaksesi:)

    Minäkin kävin eilen metsässä anopin kanssa keräilemässä vähän vihreyttä somistukseksi kuistille...
    Metsällä on kyllä todella rauhoittava vaikutus ihmiseen.♥

    VastaaPoista
  8. Luonto on kyllä niin kaunis ja olet saanut sen tunnelman siirrettyä kauniisti kotiin.
    Tunnelmallista sunnuntaita!
    Ilona

    VastaaPoista
  9. Istuin, luin ja viivyin sanojesi äärellä. Imin itseeni sitä valoa jota sanojesi kautta levitit ympärillesi. Ajattele, se loisti tänne pääkaupunkiin asti ja antoi jaksamista tähän päivään. Kiitos!

    VastaaPoista
  10. Oih!

    Kirjoittelin teille jokaiselle ihanalle oman viestini...sitten tapahtui jotakin...kaikki sanani vilahtivat tummuneen illan lempeään tuuleen....
    Jokaiselle kiitos kauniista sanoistanne!!

    Iinulle tervetuloa♥ Riihipirtille!

    Iltaanne suloisia tuokioita, lämpimiä ajatuksia ja kiitollisen liikuttuneena halaan teitä jokaista!! Sananne antavat iloa♥

    VastaaPoista
  11. Iloitsen kerallasi toipumisestasi! Toit sanoillasi lempeän valon sydänalaan, kiitos tästä kultainen.

    Valoa viikkoosi♥

    VastaaPoista
  12. Kauniita ajatuksia Sinulla..

    kaipaan niin Essuntaskunkin turinoille,mitäköhän sille on tapahtunut?

    Mukavaista loppuviikkoa!

    -mariskainen-

    VastaaPoista
  13. Villa Brickyard,
    kiitos♥

    Sylvi,
    sinuakin lämpöisesti sydämen sopukoista saakka kiittelen♥

    Hannah,
    oli niin suloista päästä takasin oppijoitteni luo, kun tauti vihdoin saatiin hätyytettyä antibiootein:)
    Lempeä ajatus luoksesi, ihanainen♥

    Mariskainen,
    laittelin postipojan mukana kortin Katinkaiselle ja sain suloisen kortin takaisin. Siinä keltaisen talon suloinen emäntä kertoi laittaneensa taskun kiinni. Minullakin on suuri kaipaus hänen sanojensa äärelle. Ikävä on kova. Toivotaan, että turinoitansa vielä joskus saisimme ammentaa! Voi hyvin sinä sieltä tutuksi tullut♥ Ja mieltäni kovasti lämmitti löytää sinut täältä luotani piipahtamasta. Tulehan taas....

    VastaaPoista
  14. Marraskuinen, lämmin terehdys sinulle♥

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksestasi♥