Mielen mykkyröitä.....

Mieleni on ollut raskas.....

...kesän ihanuutta on varjostanut jatkuva sairastelu.

Vihdoin.
Ajatuksen lukot alkavat aueta taas:)
Kiitosmieli kohoaa ...

Terveys on jotakin pienelle ihmiselle niin tuikitärkeää.
Sen usein huomaa vasta sairauksien myötä.
Kiitollisin mielin nautin nyt kesän pienistä ihmeistä.
Ja niitä Luojalla on annettavana,
meidän tarvitsee vain osata katsoa sydämen silmällä
ihmetellä
ihastella
kaikkea sitä ylitsepursuavaa kauneutta!

Ruohosipulin kukinnoissa on siniherkkyyttä.

Olen mieltynyt sinisen sävyihin kukissa.

Minttua ripsauttelen ruokiin...

...makeisiin ja suolaisiin.
Se on pirtsakkaa pureskeltavaa sellaisenaankin!

Tämä aamu valkeni pilvisenä....
....eilisen auringon syleilyn oli aika olla syrjässä ja levätä.
Merkillinen keltainen mollukka onkin tänä suvena ollut!
Yhtenä hetkenä antaa loistollaan, säteillään suloisilla
l ä m p ö ä
ja v a l o a.
Sitten kiirehtii piiloon pilviverhon taa ja antaa kaiken tilansa
s a t e e l l e
v i i l e y d e l l e.

Sateestakin saa sielulleen suloa.
Siitä suunnattomasta ropsuttelusta kiittävätten ainakin
mustikat!
Niitä on meidän metsä pullollaan, ihanaa!
Eilen lapset keräsivät pari litraa.
Ensimmäiset kesän kerätyt.
Niistä saikin makoisan mustikkamansikkamaidon,
nam!

Pitkään vietin sivussa täältä...
....paljon kesäkuvia odottaa pääsyään tänne....
Jospa tästä tervehdyttyäni reipastuisin.

MUKAVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!!