Meille tuli hauva-vauva :)

Huoh.
Aatoksissani oli, että vieroittaisin itseni kesän keskimmäiseksi ajaksi
itseni täältä.....
Mutta.
Riihipirttiin muutti I H A N U U S pieni, soma, ikioma.
Perheeseen tuli "vauva".
Ja sen halusin tulla teillekin ystävät rakkaat kertomaan!!!

Meillähän on koira.
Kolmivuotias pitkäkarvainen saksanpaimenkoira.
Mutta hauva-vauvakuume on nipistellyt tämän emännän korvannipukoita....
Kuiskinut korvaan.
Silitellyt poskea.
Supatellut suloisia sanojaan.
Ja siinäpä sitä oltiin!
Se tarttui.....meihin kaikkiin!

Tämä pieni 8-viikkoinen veijari
asuu nyt meillä.
Ja valloitti kaikkien sydämet.
Ystävystyi hetimmiten "isoveljensä" kanssa.
Löysi paikkansa.
VAlkoinen paimenkoira.

Miten onkaan maailma SUURI .
Täynnä kaikkea kummaa.
Pullollaan ihmeitä Luojan luomia.

"Hei, mihinkäs se pikkuinen ukko jäi?"

"Täältä minä koitan tulla....mutta kun ympärillä
on niin paljon kaikkea..."

Yksi pusuteltava haliteltava rapsuteltava
mahtui mukaan
joukkoomme.
On tämä elämä vaan merkillistä.
Joitakin vuosia sitten minä pelkäsin koiria.
Nyt saan nauttia kahden emäntänä olemisen rikkaudesta.
Kiitos.

Sade ja tuuli kilvan tuivertavat oksistoissa.
Keltainen kesämollukka taivaalta
on käpertynyt piiloonsa.

Uusi rakkaamme on aurinkonamme.