Satunnaisia otoksia ja ikioma haave

PAkkasherra vieraili taas kovin kiireisin mielin.
Läksi itse mitään sanomatta.
Jätti vekaransa visiitille.
Pikkuruiset pakkaspojat.
Mittari osoittaa vielä piirun verran alle sen
N O L L A N
Sitä tässä pohdiskelen, mietiskelen, että onko nollalla koskaan aihetta iloon.
Aatelkaahan "Se on pelkkä nolla" "Taas on mittari nollassa" "Saldo uhkaavasti lähenee nollaa"
Ja voisihan tuota nollitella.......
Vaan kun on ajatukset ihan nollassa.
:)

Vanhoja ovat tällä kertaa kaikki kuvat.
Niin tämä tönökin. Vanhoista vanhin asumus.
Ei ole enää asukkaista saanut nauttia, mutta meitä
pirtin väkeä
se ilahduttaa olemassaolollaan.
Kaikessa rujoudessaan.

Ainiin se haave, josta otsikossa mainitaan.
K A M E R A
Uusi kamera.
Kunnon kamera.
Tahtoo!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Toistaiseksi vain haave, mutta luulenpa, että ennenkuin
talvi nollakeleineen kevääksi taittuu,
saatte seurata miten yritän oppia jotain valokuvaamisesta:)

Pienen runon saattelemana
viettäkäähän ihana sunnuntai!

Kulkekoon vierelläsi
Jumalan enkeli.
Ohjatkoon viisauden käsi
jokaisen päiväsi.

Kun yhden oven hän sulkee,
uusi on edessä.
Mukana matkalla kulkee
eletty elämä.

Täyttyköön unelmasi.
Taivas on avoinna.
Kaikella kaipaamallasi
on oma aikansa.
( Anna-Mari KAskinen)

Musiikkia sunnuntaihisi!